Mikä haluat olla isona?

Michelle Obama on sanonut näin: "Mikä haluat olla isona? Ihan kuin kasvu päättyisi joskus. Aivan kuin meistä jossain vaiheessa tulisi jotain ja kaikki päättyisi siihen." 

Miten viisasta!

Karsastin jo parikymppisenä opiskeluun liittyviä olettamuksia tyyliin ensin peruskoulu, sitten lukio ja lopulta ammattiin. Tai asumisen uskomuksiin; ensin vuokra-asuntoon, sitten oma pieni omistusasunto, mistä loppuiän omakotitaloon.

Niinpä niin. Kuinka monella elämä eteneekään näin?

Itse kyllä taivalsin kutakuinkin noin ennen kuin käperryin kuuntelemaan itseäni.

Ymmärsin, että vaikka työni olikin hyväpalkkaista ja mukavaa, vei se aikaani ja energiaani ihan liikaa. Niinpä irtisanouduin, opiskelin monta uutta asiaa ja suuntauduin ihan eri alalle.

Tuosta itse suunnitellusta ja rakennetusta loppuiän omakotitalostakin joutui samassa rytäkässä luopumaan. Sitä on seurannut pienempiä vuokra- ja omistusasuntoja. Kaikissa on ollut hyvät ja huonot puolensa. Sen olen oppinut, että tavaroihin tai seiniin ympärillään ei kannata liikaa kiintyä. Onnellisimmillani olen ollut asuessani ulkomailla kalustetussa vuokra-asunnossa. Ymmärsin silloin, että tärkeintä ovat minä itse, läheiset ja ympäristö missä nauttii elämästä.

Nyt olen keski-ikäinen ja opiskelen tälläkin hetkellä. Uskon jatkavani uudenoppimista vielä kauan. Haaveilen, että vielä lähitulevaisuudessa asun osan vuodesta ulkomailla, osan Suomessa. Tämä on tavoitteeni. Väliaskelmat sille on asetettu ja aikataulu kalenteriin kirjoitettu.

Vierivä kivi ei sammaloidu ja vain muutos on pysyvää, sanotaan. Ja hyvin sanotaankin.