Kutsun sinutkin tekemään vanhuudesta viisautta

Tämä kirjoitus on jäänyt julkaisematta reilut kaksi vuotta sitten. Haluan julkaista tämän nyt. Paljon on virrannut vettä Päijänteessä tänä aikana. Tämä olkoon silta kriittisten kirjoitusteni välillä juuri tähän hetkeen, kun suunnittelen vanhussomen aktivoimista. Nostan esiin taas tähtihetkiä. Mainostan hyväksi havaittuja tuotteita ja palveluita. Kutsun sinutkin tekemään vanhuudesta viisautta! Nyt ehkä jaksan taas kun olen saanut huilata hetken.

Aikamatka kahden vuoden tunnelmiin

Olen kertonut asiakasperheen kotiin annettavasta perhehoidosta omaishoidon tukitoimena. Kirjoituksen voit lukaista tästä  Tuolloin olin tehnyt tätä työtä vähän yli puoli vuotta ja nyt vajaan vuoden. Monenlaisia kokemuksia on kertynyt. Olen kohdannut erilaisia perheitä ja ainutlaatuisia ihmisiä. Olen nähnyt suurta rakkautta, pohjatonta väsymystä ja ritisevää raivoa. Kaikenlaisia tunteita on onneksi uskallettu näyttää.

Tuossa vajaassa vuodessa olen soittanut 10 perheen ovikelloa. Minut on toivotettu kiitollisina tervetulleeksi. Ensin on tutustuttu ja kuulosteltu toisiamme. Pian pelisäännöt ovat muotoutuneet. Omaishoitaja on uskaltanut luottaa. Hoidettavakin on vapautunut. On mudostunut 20 erilaista tarinaa. Olen lumoutunut niistä jokaisesta.

Arvaa, moniko 10 perheestä on vielä asiakkaanani?

Neljä! Viisi omaishoidettavaa on siirtynyt asumaan palvelutaloon ja yksi kuollut. Olen ollut omaishoitajan tukena kun hän on potenut syyllisyyttä siitä kun ei jaksa enää hoitaa omaa rakastaan. Olen kannustanut häntä päätöksessään. Olen joutunut itsekin luopumaan. Hoidettavasta, hänen puolisostaan, koko perheestä ja kodista. Joka kerta se kirpaisee hetken ja tunnen ikävää.

Mutta luopumisen hetkellä muistan läsnäolon taian

Olen kirjoittanut aikaisemmikin että muistisairaiden kanssa oppii väkisinkin läsnäoloa. Heillä ei ole muuta hetkeä kuin tämä. Olemme saattaneet käydä kävelyllä, jutella ja havainnoida kaikkea näkemäämme. Kotiin tultuamme hän ei muista että oltaisi ulkona oltukaan. Ei se mitään. Hän nautti silloin. Nyt on uusi, yhtä hyvä mutta erilainen hetki ja olemme läsnä siinä.

Vakuuttavatko vaikuttajien vastaukset?

Edellisessä postauksessa lupasin vastauksia. Tässä niitä tulee. Julkaisen ne nimettöminä, koska en halua nolata ketään. Olen lähestynyt päättäjiä useaan otteeseen kolmen vuoden aikana. Laitan loppuun myös linkin Perhehoitoliiton Facebookiin, missä perhehoidon suitsutus käy sopivasti juuri nyt kuumana. Useampi poliitikko on antanut kasvonsa vanhustyölle ja perhehoidolle. Hyvä niin. Mutta miten kaukana vieläkin ovat ne todelliset teot?

Vastausten välillä on aikaa lähes kaksi vuotta ja samat sanat toistuvat aina vaan

12.8.2024: "Me yritämme vaikuttaa ministeriöiden ja hyvinvointialueiden johdon kautta myös asioiden etenemiseen sekä käymme pitämässä alueellisia koulutuksia, jotka auttavat perhehoidon prosesseja, mutta valitettavasti muutos/edistyminen tapahtuu aika hitaasti. On kuitenkin mainittava, että jos katsomme muutamia vuosia taaksepäin, on kehittymisen vauhti ollut kyllä todella positiivista koko valtakunnan tasolla. Yksilön kohdalla se vain on niin tuskaista, kun siitä on leipä monellakin kiinni. Meidän puoleltamme yritämme vauhdittaa asioiden etenemistä koko Suomessa ja toivomme, että paikallisyhdistyksemme voivat olla teille perhehoitajille myös tukena ja apuna."

24.5.2026: "Kiitos viestistä. Hyvin olitte koonneet epäkohtia. Itselleni nämä ovat tuttuja, koska olen Perhehoitoliiton hallituksessa ja Peehehoitoliitto ajaa näiden asioiden korjaamista. Toivottavasti seuraavalla seuraava hallitus lähtee uusimaan perhehoitolakia, koska nykyinen laki on niin vanhanaikainen ja moni epäkohta johtuu siitä!"

27.5.2026: "Kiitokset viestistänne ministeri X:lle. Vastaan teille hänen pyynnöstään.  Perhehoito on tärkeä osa palveluvalikoimaamme ja sen myötä esiin nostamanne huolet perhehoitajien näkökulmasta. Jatkamme työtä perhehoidon kehittämiseksi.Toivotan teille voimia tärkeässä työssänne sekä hyvää kesää." 

Perhehoitoliitto tapaa politikkoja tekee julkaisuja sosiaalisen median kanaviinsa

Se on hienoa vaikuttamistyötä. Itselleni se ei kuitenkaan enää riitä. Olen uupunut hymyihin ja sanoihin, jos ne eivät johda mihinkään. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta viettää kesälomaa ilman korvausta. Tarvitsen käytännön tekoja järjestöltä, mikä julistaa olevansa perhehoitajien valtakunnallinen edunvalvoja. Alla kommenttini Facebookissa käydyssä keskustelussa: https://www.facebook.com/perhehoitoliitto

"Itse olen työskennellyt kolmisen vuotta ikäihmisten kiertävänä perhehoitajana Keski-Suomen hyvinvointialueella. Perhehoito on ihan mahtava hoitomuoto. Asiakkaat, niin omaishoitajat kuin hoidettavat ja heidän läheisensä, ovat todella tyytyväisiä. Perhehoitajan asema sen sijaan on ala-arvoinen. Olen koko kolmevuotisen taistellut sen eteen ollen yhteydessä aluevaltuutettuihin, viranhaltioihin ja perhehoitoliittoon. Vastauksia ei ole tullut tai ne ovat olleet hyvin ympäripyöreitä. Olen koonnut listan haasteista, joista kolme räikeintä nostan tähän: kiertävälle perhehoitajalle ei kerry vuosilomaa, myös sairausloma on palkaton, perhehoitajan kilometrit ovat 0,33 euron arvoisia. Kuinka kauan tällä menolla jaksaa? Hienoa, että poliitikot ovat antaneet kasvojaan perhehoidon puolesta. Nyt tarvitaan kuitenkin pikaisia tekoja. Ei riitä, että kääriydytään perhehoitolain taakse. Sanna Perhehoitoliitto Merja Mäkisalo-Ropponen Antti Kaikkonen Wille Rydman Antti Kurvinen Pia Kauma Tytti Tuppurainen Sofia Virta"