Joutilaisuuden jalo taito

Alla oleva Rauli Pitkäsen huippumahtava kirjoitus julkaistiin 24.8.2019 Facebookissa Sinulle-sivuilla ( https://www.facebook.com/sinullekin/). Itse ajattelen täsmälleen samalla tavalla. Ja toiminkin, aina kun muistan hiljentää tarpeeksi. Lukekaa ja lumoutukaa:

Varasta vapaa-aikaa työltäsi - joutilaisuuden jalo taito

"Joutenolo sallii meille tilan olla - tilan rentoutua. Se on olemisen perusta, jonka päälle toiminta rakentuu. Se tuo meille mahdollisuuden avautua itsellemme ja ulkomaailmalle selkeämmällä ja puhtaamalla mielellä. Pystymme tarkastelemaan elämää viisaasti ja toimimaan spontaanisti tarpeen mukaan suorittamatta. 

”Aika on hyödyllistä silloin, kun siitä ei ole mitään hyötyä. Joutoaika on samalaista kuin tyhjä tila huoneen lattialla” (Kirjailija Shu Bai Xiang 1700-luvulla)

Jotta voimme täyttää arjen oikealla toiminnalla, on sille ensin tehtävä tyhjä tila. Parhaimmat ideat syntyvät joutilaisuudesta, kun olemme rentoina ja nautimme olostamme. Entä jos aikaa ei ole? Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan voit ”Varastaa vapaa-ajan työltä” - ”Sitä voi varastaa järjestelmällisesti” jatkaa kirja Hiljaisia univarjoja 1600-luvulta.

Joutilaisuus tekee elämästä merkityksellisemmän. Meille jää aikaa ja tilaa nauttia elämän kaikista nyansseista. Aikaa olla itsemme ja läheistemme kanssa. Ihmissuhteiden muodostuminen tarvitsee aikaa ja yhdessä joutenoloa - jopa ehkä tylsistymiseen asti.

”Joutilaisuus antaa ihmiselle vapauden lukea, matkustaa, solmia ystävyyssuhteita, juoda viiniä ja kirjoittaa. Onko tämän suurempaa iloa?" (Ling Jutang kokoelmakirjassa Ymmärtämisen taito)

Miten minä pidän itseni joutilaana? Varaan vapaa aikaa ja varastan aikaa työltä. Aloitan työpäiväni vasta lounaan jälkeen ja pyrin pitämään työpäivän lyhyenä. Kävelen lähiympäristössä kaikkialle mikäli aika antaa myöten. Askelia kertyy 20000-30000 päivässä ja taapertaessa ehtii ajatus lentää tai olla lentämättä. Vien itseni kahville tai teelle säännöllisesti… luen usein kirjaa samalla tai vain öllötän ja katselen kanssa ihmisten touhuja. Matkustan ulkomaille ja kiertelen uudessa tai vanhassa kohteessa ilman päämäärää - saatat löytää minut harhailemasta päämäärättömästi myös Helsingistä. Teen spontaanisti jonkin taideprojektin. Viimeksi kultasin Barcelonasta tuomani katukivet. Rakastan hönöillä ystävieni ja läheisteni kanssa nauraen, rupatellen tai joskus vain hiljaa läsnäollen yhdessä. 

Miten sinä pidät itsesi joutilaana??? Olemalla Viisaasti laiska saatat sattumalta luoda itsellesi merkityksellisemman elämän."

Kirjoittaja
www.facebook.fi/raulipitkanen
www.raulipitkanen.fi
www.timma.fi/raulipitkanen

*Lainaukset kirjasta Lohikäärmeen lääketiede, Kiinalaisen lääketieteen perusteet, Elina Hytönen

Stressin torjuntaa

Talouselämä kirjoittaa 22.7.2019 siitä, miten yritykset ovat alkaneet kiinnostua työuupumuksen ja stressin torjunnasta. Heti perään Sanna Marin ehdottaa kuuden tunnin työpäiviä tai nelipäiväistä työviikkoa.

Aletaan olla asian ytimessä!

Jyväskylän yliopiston tekemän selvityksen mukaan mielenterveysongelmat ovat nousseet kalleimmaksi kansantaudiksi ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Niihin uppoaa jopa kuusi miljardia euroa vuodessa.

Jotakin siis tarvitsee tehdä.

Kun on vuosikaudet ihailtu kiirettä. Sitä, että illallakin vastaillaan sähköposteihin. Työpäivät venyvät. Tehdään kahden ihmisen työt.  Ollaan tavoitettavissa lomallakin. Multitaskataan. Ei ihme, että ihminen uupuu.

Niinpä pakon edessä siirrytään pikkuhiljaa kohti hitautta. Hiljaisuutta. Rauhallisia liikuntamuotoja. Metsäkävelyitä. Kanoottiretkiä. Palataan sinne, mistä joskus lähdettiin.

Pysähtyminen voi olla kiireiselle vaikeaa. Onneksi siihen on olemassa apujoukkoja, vaikkapa vaellusoppaita, joogaohjaajia ja life coacheja. Heidän palvelunsa ovat ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Niiden avulla voidaan välttyä liialliselta stressiltä, uupumukselta ja pahimmassa tapauksessa pitkiltä sairauslomilta ja työkyvyttömyyseläkkeiltä. Palvelut ovat käytettävissä niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Kannattaa kokeilla.

Ajatuksia omaishoitajuudesta

He ovat olleet pariskunta jo usean vuosikymmenen ajan. Hitsautuneet yhteen. Melkein kaikki on yhteistä. Lapset. Lastenlapset. Koti. Mökki. Muistotkin. He ovat olleet tasavertaisia. Heillä on ollut omat roolinsa perheen äitinä ja isänä. Vaimona ja miehenä.

Nyt toinen on sairas. Niin sairas, että ei selviydy elämästä ilman apua. Puoliso auttaa, hoivaa ja hoitaa. Joka päivä. Aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Toisesta on tullut hoidettava ja toisesta hoitaja. Omaishoitaja.

Ei ole ihme, että välillä väsytään. Puolin ja toisin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja silti takerrutaan toiseen. Ei päästetä toista lepäämään. Ei uskalleta lähteä lepäämään.

Mutta niin tarpeen olisi huilitauko. Molemmille. Muutama tunti päivässä, viikonloppu, koko viikko. Sitten olisi taas akut ladattu ja niissä lisää virtaa. Jaksaisi nähdä vierellään sen rakkaimman. Ottaisi avun vastaan kiitollisena. Antaisi apuaan kiitollisena. Olisi onnellinen, että toinen on vielä vierellä.

Kirjoittamani teksti on julkaistu aikaisemmin: https://www.facebook.com/HyvanOlonPiste/

Hormonijooga parantaa elämänlaatuasi

Kärsitkö vaihdevuosi- tai PMS-oireista? Onko sinulla hormoniperäinen migreeni? Haluatko parantaa elämänlaatuasi ja hyvinvointiasi?

Tervetuloa oppimaan tämä ainutlaatuinen joogaharjoitus.

Hormonijooga on kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka aktivoi kehon omaa hormonitoimintaa umpirauhassysteemin kautta. Metodin on kehittänyt brasilialainen psykologi Dinah Rodrigues noin 20 vuotta sitten. Hormonijoogaterapia on yhdistelmä erilaisia joogatekniikoita, esimerkiksi dynaamista hathajoogaa, kundaliinijoogaa, hengitysharjoituksia ja tiibetiläistä energiajoogaa. 

Näin ollen tämä dynaaminen joogamuoto kohentaa yleistä hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Harjoituksen tulokset on helppo huomata.  Jo muutaman kuukauden säännöllinen harjoittelu tasapainottaa hormonituotantoa ja parantaa elämälaatua vähentämällä PMS- ja vaihdevuosioireita. Hormonijooga on hyvä vaihtoehto niille naisille, jotka haluavat luonnonmukaisen hoitotavan hormonikorvaushoitojen sijaan. Hormonijoogasta ei synny sivuvaikutuksia, joita hormonikorvaushoidot monesti aiheuttavat. Hormonikorvaushoito ei ole este hormonijoogan harrastamiselle.

Kurssilla opetellaan Dinah Rodriguesin alkuperäinen hormonijoogaliikesarja, joka sisältää noin 20 eri harjoitusta. Hormonijoogatunti aloitetaan lämmittelyllä, jonka jälkeen harjoitellaan varsinaisia liikesarjoja. Tunti lopetetaan syvärentoutuksella. Kurssin yhteydessä tehdään myös harjoituksia, jotka auttavat stressiin ja uniongelmiin.

Aiempaa kokemusta joogasta ei edellytetä. Hormonijoogaa harrastaakseen ei tarvitse välttämättä olla erityisen liikunnallinen vaan se sopii kaikille.Kurssin jälkeen saat harjoitusoppaan, jonka avulla voit jatkaa harjoituksia kotona.

Tule hormonijoogakurssille Jyväskylään!

lauantaina 9.11.2019 klo 16.30-19.30

sunnuntaina 10.11.2019 klo 10.30-13.30

Maatalo – Mahdollisuuksien Talo, Kauppakatu 19 C ja D

Kurssi kestää yhteensä kuusi tuntia – kolme tuntia molempina päivinä. Ohjaajana on hormonijoogaopettaja Anja Huovinen

Jyväskylän kurssin hinta on 125€, Early Bird-hinta 30.9.2019 saakka 99€.

Ilmoittaudu pian, sillä mukaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. Kurssi toteutuu kun minimiosallistujamäärä täyttyy.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa:

Anja Huovinen

happyliikunta@gmail.com

0400 854 939

hormonijooga.fi

happyliikunta.com

Hormonijooga sopii sinulle jos:

• haluat parantaa omaa terveyttä, kuntoa ja hyvinvointia
• kärsit vaihdevuosioireista 
• sinulla on premenstruaalisyndrooma (PMS) tai voimakkaat ja kivuliaat kuukautiset
• sinulla on hormoniperäistä migreeniä
• sinulla on vaikeuksia tulla raskaaksi ja lapsettomuuden syynä voi olla hormoniepätasapaino tai PCO eli polykystiset munasarjat
• kärsit alhaisesta naishormonitasosta ja tarvitset hormonikorvaushoitoa

Hormonijooga ei sovi: 

• raskaana oleville naisille
• naisille, joilla on tai on ollut rintasyöpä
• vaikeasta ja pitkälle edenneestä endometrioosiasta kärsiville
• naisille, joilla on iso myooma
• vakavista sydänoireista kärsiville sekä leikkauksesta toipuville  

puh. 0400 854939

puh. 0400 854939

e-mail: happyliikunta@gmail.e-mail: happyliikunta@gmail.com

Kasvoista kasvoihin ja sydämestä sydämeen

Oletko multitaskaaja? Ihminen, joka tekee montaa asiaa samanaikaisesti.

Silmiini osui Tomi Hussin kirjoitus Ilmarisen internetsivuilta. Se on otsikoitu raflaavasti: "Tee tuplasti ja saat puolet aikaiseksi".

Multitaskaamista pidetään ehkä tehokkaana ja se voi tuntua houkuttelevalta. Kun autoa ajaessaan puhuu puhelimessa ja kirjoittaa vielä muistiinpanojakin. Tai palaverissa ollessaan vastailee sähköposteihin ja suunnittelee mielessään tulevaa myyntikampanjaa.

Eihän siinä oikeasti mitään järkeä ole. Tutkimuksetkin osoittavat että vain 2.5% ihmisistä pystyy tekemään samaan aikaan useampaa asiaa ilman että suoritustaso laskee. Lopuilla 97.5%:lla tekemiset valuvat kuin kankkulan kaivoon. 

"Tutkimukset osoittavan yksiselitteisesti myös sen että multitaskaaminen on myrkkyä aivoillemme. Se heikentää työmuistin toimintaa ja vaikuttaa sitä kautta haitallisesti myös pitkäkestoiseen muistiin.

Aivomme suorittavat vain yhtä tehtävää kerrallaan eivätkä pidä keskeytyksistä. Kuvitelma siitä, että tekisimme useampaa asiaa samaan aikaan, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin – tehtävästä tai asiasta toiseen siirtyminen vaatii aivoiltamme jatkuvaa orientoitumista uuteen.

Multitaskaajan kyky erottaa olennainen epäolennaisesta heikkenee ja tehtävästä toiseen vaihtaminen muuttuu vaikeammaksi. Kognitiiviset prosessit heikkenevät, samoin kyky pohdiskella asioita. Multitasking laskee älykkyysosamäärän tulosta 15 pistettä kognitiivisten tehtävien suorittamisessa. Se heikentää myös tunneälyä ja vaikuttaa pidemmän päälle haitallisesti jopa aivojen rakenteeseen.

Yksi keino multitaskaamisen haittojen hallitsemiseen on omien toimintatapojen tietoinen kehittäminen. Jatkuvan tehtävästä toiseen pomppimisen sijaan kannattaa pyrkiä keskittymään yhteen asiaan vaikka 20 minuuttia kerrallaan. Vasta sen jälkeen on aika suunnata huomio seuraavaan asiaan. Ja kyllä, tämä tarkoittaa myös sitä että keskittyneen työskentelyn jaksolla ei vilkuilla meiliä, somea, uutisvirtaa eikä mitään muutakaan."

Itse kiinnitän huomion siihen, että olen läsnä siinä mitä teen. Ja keskityn tekemääni. Joskus puhelin on vietävä kaappiin piiloon, ettei sitä tule jatkuvasti vilkuiltua. Ja kun sitä ei vilkuile, keskittyminen ja luovuus ovat monta kertaa parempia. Kun taas olen puhelimessa, pyrin keskittymään luurin toisessa päässä olevaan ihmiseen ja hänen asiaansa, enkä hääräile koko ajan muuta. Tai kun kohtaan jonkun kasvoista kasvoihin, haluan kohdata hänet samalla myös sydämestä sydämeen. 

Läsnäolon voima. Se rauhoittaa ja voimaannuttaa.

Pysähdy, sinä väsynyt

Helsingin Sanomissa oli 10.8.2019 maalaisjärkinen kirjoitus väsymykseen liittyen.

Siinä mietittiin tavallisen väsymyksen ja uupumuksen (mikä on vakava sairaus ja siitä ei tässä yhteydessä tämän enempää) välisiä eroja. Myös sitä, miten trendikästä onkaan puhua, että "mulla on niin kiire, et saan kohta burnoutin." Se saattaa kuulostaa hienolta koska jos on kalenteri tupaten täynnä menoja, silloin on oltava erittäin tärkeä ihminen. Artikkelissa kerrottiin siitäkin, että moni on täyttänyt kesälomapäivänsä kaikella tekemisellä. On käyty festarit ja huvipuistot, ulkomaanmatkat ja mökkeilyt, taidenäyttelyt ja kesäteatterit. Ai kamala sentään!

Niinhän se on, että jokainen on joskus väsynyt. Ja siihen auttavat kunnon unet.  Kannattaa myös miettiä, miten omat päivänsä täyttää. Onko elämä pelkkää laput silmillä juoksemista työn, harrastusten, perheen menojen, ystävien tapaamisten ja matkustelun välillä. Vai voisiko se olla sopivasti myös oleilua? Vaikkapa metsässä samoilua, hidasta kokkaamista ja lukemista. Niin keho ja mieli ehtivät välillä rauhoittua eikä uupumusta ehkä tulekaan.

Mutta ihmisen on vaan niin vaikea pysähtyä. Silloinhan sitä joutuu olemaan itsensä kanssa. Kuulemaan oman äänensä. Näkemään omat kolhunsa. Tuntemaan tuskansa. Kokemaan riemunsa.

Kannattaa silti kokeilla!

Oivalluksia valmentajan avulla

Wautsi!

Juuri tällä viikolla juttelin ystävien kanssa life coachauksesta. Sen sopivuudesta ihan kaikille. Ja siitä, miten se ennaltaehkäisee ongelmia niin yksilön kuin vaikkapa työyhteisön osalta.

Tämä laji ei ole vieläkään lyönyt itseään läpi Suomessa. Tai jos onkin pääkaupunkiseudulla niin ei ainakaan sen ulkopuolella.

Olipa huippua lukea Lapin Kansan kirjoitus 26.7.2019 aiheesta. Siinä kerrotaan miehestä, joka oli osallistunut life coaching-infotilaisuuteen. Siellä oli tehty tehtävä, missä oli mietitty prosentuaalisesti kuinka onnellinen on. Tämä mies oli säikähtänyt omaa tulostaan, koska hän tunsi olevansa 80% onneton ja 20% onnellinen. Niinpä hän oli tehnyt kolmivaiheisen suunnitelman, mikä auttaisi häntä onnellisemmaksi. Hän oli löytänyt helposti nämä asiat ja lähtenyt kulkemaan niitä kohti. Hän oivalsi myös, että ei elämän tarvitse olla pelkkää puurtamista. Se voi ihan hyvin olla myös nautintoa.

Ei siis tarvittu kuin pieni potku persuuksille, kun hän ihan itse huomasi elämässään asioita, mitä voi muuttaa.

Sitähän se life coaching juuri on. Valmentaja kyselee ja antaa tehtäväksi tehtäviä. Valmennettava ne asiat ihan itse oivaltaa.

Kun pysähtyy ja hiljentää, tulevat vastaukset.

Itse maalailin tällä viikolla tulevaisuudenkuvia. Mietin, että kun vaikka yksikin iso yritys ostaisi minut valmentamaan henkilökuntaansa, mitä kaikkea yritys siitä saisi. Se saisi onnellisempia ja sisäisesti isompia ihmisiä työntekijöikseen. Ja nämä kasvattaisivat ihan huomaamatta yritystäkin isommaksi. Mikä kilpailuvaltti liike-elämässä!

Ja mitä sitten, kun moni suomalainen yritys tekisi näin? Mikä kasvu koko kansantaloudelle!

Valmennus on ennaltaehkäisyä ja oivallusten synnyttämistä. Kannattaa kaikkien kokeilla. Jo neljästä valmennuskerrasta on hyötyä.

Kerron mielelläni lisää: elina.laajala@windowslive.com

Haluan vanhustyöhön!

Kuten jo talvella arvelin, median myllerrys vanhustyön osalta laantui nopeasti. En tiedä, saiko se edes mitään aikaiseksi. Tuskin.

Minulla olisi paljon lääkkeitä siihen, että vanhustyöstä saataisiin houkuttelevaa.

1. Raha
Kun työtä arvostetaan, siitä maksetaan kunnon korvaus. Ei mitään 2500 euroa lisien kera kuukaudessa, vaan vähintään 3500 euroa tai enemmän. Silloin lähihoitajaksi haluttaisiin opiskella ja alalla pysyä ihan varmasti. Nykyinen palkka riittää nippa nappa kädestä suuhun elämiseen. Sukanvarteen ei jää mitään. Ulkomaanmatkoihin ei ole varaa.

2. Ilme
Tutkailin vanhustyöhön liittyvien organisaatioiden netti-, Facebook- ja Instagram-sivuja. Ne ovat valjuja. Jopa luontaantyöntäviä. Viestittävät jo pelkällä olemuksellaan vanhuuden kurimusta. Käytettäisiin iloista ja tyylikästä ilmettä. Riemua!

3. Kolmas elämä
Olen lukenut ja kuullut puhuttavankin kolmannesta elämästä. Minusta se on mainio sananparsi. Lapsuus ja nuoruus ovat ensimmäistä elämää. Aikuisuus ja työelämä toista. Ja eläkeikä ja vanhuus sitten sitä kolmatta.

Lapsi odottaa nuoruutta ja nuori aikuisuutta. Nuori aikuinen odottaa tulevansa hieman vanhemmaksi, mutta siihen se odotus sitten päättyykin. Vanhuutta pelätään. Ihan suotta. Siitä kun voisi tehdä houkuttelevan asian. Vapaa töistä. Vapaa asuntolainasta. Vapaa matkustelemaan. Vapaa herkuttelemaan. Vapaa harrastamaan. Vapaa tekemään vapaaehtoistyötä. Vapaa vain olemaan. Vapaa vaikka mihin!

Kroppa ja mieli muuttuvat. Mutta mitäpä jos rypyt olisivatkin kauan kaivattuja naururyppyjä? Löysä nahka merkki vanhuudesta ja viisaudesta? Terävä kieli hurraamisen aihe?

Eli asennekysymyksiähän nämä lopulta ovat.

Haastan ensin yhteiskunnan arvostamaan vanhuutta. Perässä tulevat kunnat, järjestöt, yritykset ja lopulta yksityiset ihmiset. Niin vanhukset, aikuiset, nuoret kuin lapset.

Mitä mieltä olet? Eikö yllä kuvatussa Suomessa vanhustyö olisikin haluttua? Alalle olisi tulijoita? Siellä pysyttäisi. Ja työstä nautittaisi.

Lomalaisen vagushermoasiaa

Olen nyt kolmatta viikkoa lomalla. Kaksi ensimmäistä vietin reissussa relaten. Siirsin kaikki arkiset ajatukset tälle viikolle hoidettaviksi ja ajateltaviksi. Tein viisaasti, koska nyt on ollut oikein mukava tarttua niihin. 

Ja kuin lahjana sain tänään Facebookiin seuraavan kirjoituksen vagushermosta. Lainaan sen tänne kokonaisuudessaan, koska juttu on niin hyvä. Siinä selvitetään miksi rentoutuminen, vaikkapa metsäkävely, jooga ja shindo, ovat niin tärkeitä ihmiselle. Ihan niin kuin hengittäminenkin. Kannattaa lukea. Kiitos Susa Hanyi.

"Vagushermo on kehon pisimpiä hermoja, se lähtee aivorungosta ja kulkee rintakehon, vatsalaukun ja monien sisäelimien kautta ja vaikuttaa mm. sydämen ja ruoansulatuksen toimintaan. Se toimii molempiin suuntiin, aivoista vatsalaukkuun ja takaisin.

Vagushermo on osa parasympaattista eli kehoa rauhoittavaa hermostoa. Sen toiminta vaikuttaa palautumiseen, uneen, kykyyn rentoutua, paranemiseen sekä ruoansulatukseen ja näläntunteeseen. Sitä aktivoimalla voi myös vaimentaa tulehdusta.

Monilla parasympaattinen ja sympaattinen hermosto ovat epätasapainossa ja palautuminen siksi huonoa. Esim. äkillisen stressitilanteen tai liikuntasuorituksen jälkeen kehon palautumisprosessit eivät lähde kunnolla käyntiin. Kun sympaattinen hermo jää aktiiviseksi unenlaatu heikentyy ja esiintyy erilaisia ruoansulatusvaivoja. Kun keho jää pysyvään stressitilaan, voi kehittyä ajan kanssa monenlaisia vaivoja ja sairauksia.

Miten voit itse aktivoida vagushermoa?

1)

Syvä ja rauhallinen hengitys. Voit itse vaikuttaa rauhoittavasti kehoon hengityksen avulla. Stressitilanteessa hengitys on hyvin pinnallinen ja uloshengitys on lyhyt. Kokeile seuraavaa esim. illalla, jos on vaikea rauhoittua uneen:

- Hengitä koko ajan nenän kautta. 

- Hengitä sisään hitaasti 5sek. ajan. 

- Pidätä hengitystä 5 sek. ajan. 

- Hengitä ulos hitaasti 5sek. ajan. 

- Jatka parin minuutin ajan

2)

Pitkä kävelylenkki metsässä rauhoittaa, vähentää stressiä, saat happea. Voit hengitellä rauhassa raikasta ilmaa. Kokeile yhdistää yllä mainittu hengitysharjoitus tähän.

3)

Tietyt hivenaineet ja ravintoaineet tukevat parasympaattista hermostoa. Erityisesti kalium, magnesium ja natrium ovat tärkeitä. Saat näitä mm. vihanneksista. Lisäksi voit käyttää puhdistamatonta suolaa. Huolehdi myös suoliston kunnosta, mm. maitohappobakteerit.

4) 

Oksitoniini rauhoittaa ja aktivoi vagus- eli kiertäjähermoa. Olkoon se halaamista, myös hierontaa, joogaa, nauramista. Sisällytä näitä elämääsi!"