Suunnittelu tuo iloa ja pirteyttä

Kun on kolme vuotta tehnyt töitä perhehoitajana, on nähnyt paljon niin hyvää kuin huonoa. Parasta antia ovat olleet kohtaamiset. Ihmiset ja heidän tarinanasa. Huonoista puolista olenkin avautunut ehkä jo kyllästymiseen asti toukokuun ja kesäkuun postauksissani. Niiden vuoksi ideoin ja taistelen muitakin mahdollisuuksia. Paitsi että haluan kirjoittaa tätä blogia ja ehkä sen novellikokoelman, on minulla varmasti annettavaa ja samalla saatavaa vielä myös ikäihmisten hoivan saralla. 

Lyhytaikainen perhehoito houkuttelee

Olen käynyt neuvotteluja Jyväskylässä sijaitsevan lumoavan paikan omistajien kanssa. Paikan, missä voisi tarjota elämyksiä ihanassa ympäristössä. Suunnittelimme sinne ikäihmisten lyhytaikaista perhehoitoa omaishoidon tukitoimena joko pitkäksi viikonlopuksi tai viikoksi kerrallaan. Keski-Suomen hyvinvointialue ei lämmennyt ajatukselle.

Emme luovuttaneet, vaan nyt mietimme josko asiakas maksaisi palvelunsa kokonaan itse. Tokikin hintalappu on silloin huomattavasti suurempi kuin hyvinvointialueen tarjoamana, mutta ehkä jotkut tarttuisivat tilaisuuteen. Aiomme markkinoida tätä mahdollisuutta kunhan kiivain kesäloma-aika on ohitse.

Samantyylinen houkutteleva mahdollisuus on Länsi-Uudellamaalla. Menemme elokuussa tutustumaan siihen tarkemmin ja sydämestäni toivon, että sillä hyvinvointialueella oltaisiin suopeampia. Ainakin väkimäärä on moninkertainan Keski-Suomeen verrattuna. Peukut pystyyn! 

Ruotsissakin olisi palvelutalo tyhjillään

Kesäkuussa sain viettää muutaman päivän Järnassa ja tutustua täydelliseen paikkaan nimeltään Ytterjärna.

Se lumosi minut, mutta en kerro siitä tässä yhteydessä enempää. Sinne voisi rakentaa vaikka miten upean ikäihmisten yhteisön. Palvelutalon kauniit huoneet ja yhteiset tilat sekä upeat ulkoilumaastot kutsuvat nauttimaan ja voimaan paremmin, parantumaan.

Tämä haave jää muhimaan. Ehkä saan toteuttaa sielläkin joskus jotakin ihanaa.

Vanhussome huhuilee

Olen julkaissut oman sosiaalisen mediani lisäksi joidenkin yksityisten palveluntarjoajien sivuilla vanhusaiheisia julkaisuja. Nyt suunnittelen, että olen elo-syyskuussa yhteydessä vanhuksille apuvälineitä myyviin toimijoihin ja tarjoan yhteistyötä. Etuvivulta löytyvät yhteystietoni, jos olet kiinnostunut olemaan minuun yhteydessä jo nyt!

Uudet tuulet puhaltaa ja ideoita pukkaa

Ennen kolmen viikon kesävapaatani alkoi asiakaskunnassa puhaltaa muutosten tuulet. Tuli luonnollista poistumaa monin eri tavoin. Onneksi hyvinvointialue tarjosi tilalle uusia asiakkaita, kun niitä pyysin. Tämä on elämää! Haikeaa tietysti, mutta koen uuden edessä myös innokkuutta ja uteliaisuutta. Nautin, kun saan tutustua uusiin ihmisiin. Tähän prosessiin liittyviä tuntemuksia avaan syvemmin täällä. Olen myös saanut uuden idean. Kirjaidean.

Asia, mistä vaiettiin

Täytin eilen asiakkaani kanssa kirjaa, missä isoäitiä tai -isää pyydetään muistelemaan elämäänsä. Mielestäni kysymykset olivat aika kimurantteja, mutta ne avasivat asiakkaani kielenkannat ja tarinaa syntyi. Vaikeistakin asioista. Kirjassa oli semmoinenkin kysymys, että mistä asiasta on vaiettu ja siitä se idea sitten lähti.

Kuinka monessa perheessä onkaan vaiettu? Vaietaan nykyisin, mutta minkälaisia tuppisuita olivatkaan meitä aikaisemmat sukupolvet? Kuinka moni sukutragedia on haudattu mullan alle ikuisiksi ajoiksi? Tarvitseeko niitä penkoakaan? Ehkä ei, mutta niistä saisi aikaan mielenkiintoisen novellikokoelman. Jos nyt elävä ikäihminen kertoisi minulle oman perheensä tai sukunsa vaietun tarinan niin kuin hän on sen kokenut. Saisi puskettua sen ulos. Auttaisi meitä muita ymmärtämään. Elämää ja entisiä aikoja. Ei kuitenkaan häpäisisi ketään, koska onhan hänellä oikeus kertoa oma, autenttinen näkemyksensä.

Kertojia riittää

Jos aloittaisi vaikka heistä, jotka ovat eläneet Suomen sotien aikana. Olleet lapsia tai nuoria. Silloisia aikuisia ei taida enää juurikaan joukossamme olla. Kuulutko sinä tähän ryhmään? Tiedätkö ihmisiä, jotka kuuluvat? Haluaisivatko he jakaa sukunsa vaietun tarinan?

Omasta asiakaskunnastani ja lähipiiristäni löydän joitakin kertojia, mutta lisääkin muistoja tarvitsen. Olethan minuun yhteydessä. Yhteystiedot löytyvät sivupalkista.

Iso kiitos avustasi!