5.9.2019

Ainutkertaisia kohtaamisia

Miten hienoja ovatkaan jotkut kohtaamiset ihmisten kanssa! Nämä kolme tapahtuivat saman päivän aikana muutaman tunnin sisällä. Ne kaikki koskettivat. Ja koskettavat edelleen.  Jäin miettimään, olinko itse tänään tavallista vastaanottavaisempi? Avoimemmin mielin? Pyysinkö näitä kohtaamisia? Vai tulivatko ne ihan sattumalta. Tavallisena torstaipäivänä.


Juttutuokio kahdeksankymppisen rouvan kanssa. Jutellaan kielitaidosta. Harmittelen, miten vaikeita monet kieliopit ovatkaan. Ne melkein estävät puhumisen. Hän huikkaa että mitä sinä niistä. Puhut vaan! Niin hänkin tekee. Niinpä niin, suomalainen vaikenee monella kielellä. Mutta mitäpä jos tästä eteen päin olisinkin taas rohkeampi? Muistaisin tuon rohkaisevan puhut vaan - kannustuksen.

Tapaan ihmisen ensimmäistä kertaa. Juttelen hänen kanssaan ja ihmettelen, miten toinen voi puhua sanasta sanaan juuri sitä mitä itsekin ajattelen. Miten voikin olla ihmisiä, joilla on samat ajatukset ja sanat kuin itsellä? Kuinka arvokasta onkaan, että semmoisia saa kohdata. Miten hienoa, jos siitä syntyy jotakin enemmän.

Nuori mies katsoo kaupan kassalla suoraan silmiin ja hymyilee. Heti perään toinen nuori mies pitää ovea auki, kun omissa käsissä on kolme painavaa kauppakassia. Hänenkin silmänsä tuikkivat kauniisti kun hän vastaa iloisena kiitokseeni. Näistä kohtaamisista jää leijumaan pitkäksi aikaa letkeä tunne.

Miten upean ainutkertaisia kohtaamisia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...