16.9.2019

Muistisairauden monet kasvot

Nyt vietetään muistiviikkoa. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan, koska niiden suurin riskitekijä on korkea ikä. Ja ihmisethän elävät koko ajan vanhemmiksi. Muistisairaus voi olla pelottava mörkö. Siksi on hyvä että viitan alle uskalletaan kurkistaa.

Kohtaan jokaisena työpäivänäni useamman muistisairaan ihmisen. Heidän sairautensa ei etene saman kaavan mukaisesti. He eivät ole samanlaisia. Jokainen on yksilö vaikka sairastaakin samaa sairautta.

Yksi on onnellinen eletystä elämästään. Hän ei juuri kotoaan poistu, mutta ikkunoista on hyvä tarkkailla maailmanmenoa. Hän tiedostaa sairautensa. Sanoo joka päivä monta kertaa että on tämmöinen muistisairas mummo. Muistelee menneitä. Lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat palaavat mieleen viiruntarkasti. Aikuisiästä ja vanhuudesta on kadonnut asioita, mutta niistäkin hän kertoo useita humoristisia tarinoita. Lähimuistia ei juuri ole, joten vaikkapa lääkkeidenotossa ja ravitsemuksessa hän tarvitsee apua monta kertaa päivässä. Varsinkaan aikaan orientaatio ei enää toimi. Sen sijaan muut kognition osa-alueet;  hahmottaminen, kätevyys, tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus sujuvat häneltä hyvin.

Toinen ei tiedosta sairauttaan. Hän puhuu muista sairauksistaan ja siitä, miten ne vähän rajoittavat elämää. Mutta muistisairautta hän ei koe itsellään olevan. Ei vaikka lähimuistia ei ole ollenkaan. Käsitteet ja sanat alkavat kadota. Puheet kiertävät kehää muutamien asioiden ympärillä. Hänen on vaikea toimia ohjeiden mukaan. Hän hätääntyy ymmärtämättömyyttään. Silti hän pärjää vielä mainiosti kotonaan, kunhan kotihoito huolehtii lääkkeet ja ravitsemuksen sekä hygienian ja turvallisuuden.

Kolmas kertoo, että hänellä on vähän muistiongelmaa ja lähimuisti on alkanut kadota. Hänen mielialansa heittelevät rajusti. Välillä hän on ahdistunut ja puheissaan levoton. Miettii omaa pärjäämistään ja on siitä huolissaan. Toisinaan taas hänen silmänsä ja hymynsä loistavat kilpaa auringon kanssa. Hän sanoo olevansa onnellinen omassa kodissaan ja nauttivansa pienistä kotitöistään ja jokapäiväisistä kävelylenkeistään. Hoitajan tehtävänä on huolehtia, että hänen olonsa on mahdollisimman turvallinen ja hyvä. Ja että hän saa ravitsevaa ruokaa ja lääkkeet säännöllisesti.

Kaikki yllä mainitut asiakkaat sairastavat Alzheimerin tautia ja silti heidän taudinkuvansa poikkeaa näin paljon toisistaan. Muistisairauksia on muitakin, esimerkiksi Levyn kappale tauti, verisuoniperäinen muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeuma. Myös Parkinsonin taudissa ja MS-taudissa on muistisairauden piirteitä. Ne tuovat sairauteen taas omia vivahteitaan.

Alla olevassa huoneentaulussa tietoa ja muistinvirkistystä meille kaikille:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...