"Bonuksia, raportteja, seurantaa, byrokratiaa, palavereja. Toisten arki tuntuu olevan täynnä näitä asioita. Mikä puuttuu? Tekeminen, toteuttaminen, ketteryys.
Lounasaika on sitä, että napataan jostain sämpylä mukaan ja huuhdotaan se alas palaverikahvilla. Olen jälleen ihmeissäni, aikuiset ihmiset. Luulisi tietävän muutaman perusasian ihmisen jaksamisesta: lepo, ruoka ja liikunta. Kyllähän nämä ihmiset sen tietävät. He eivät vain ehdi.
Suomessa on ihan älytön tuottavuuspula, joka aiheutuu isojen organisaatioiden tavasta tehdä asiat niin kuin on aina tehty. Tähän ei vaikuta se, että organisaatiot täyttyvät nuorista ihmisistä, kun esikuvat ovat mitä sattuu."
Sävilahti kirjoittaa täyttä asiaa. Itse voin vain nyökytellä pontevasti päätäni koska olen kaikesta samaa mieltä. Kun olen (kesätyöt mukaan lukien) yli 30 vuotta ollut työelämässä, olen nähnyt jos jonkinlaisia organisaatioita.
Enää en kestä pätkääkään turhaa byrokratiaa ja papereidenpyörittelyä tai pönöttäviä pikkujohtajia tai multitaskaamista. Kun asiat hoidetaan suoraviivaisesti ja läpinäkyvästi jokaiseen tekijään luottaen, sujuu kaikki paljon jouhevammin. Kun vielä keskitytään juuri siihen yhteen asiaan mitä tehdään, tulevat asiat tehdyksi eikä mene häsläämiseksi.
Työpäivän aikana kannattaa pitää tauko ja vielä parempaa, taukoja! Jos työ on ajatustyötä, taukojen määrän kannattaa olla suuri. Niin kukkii luovuus, niin syntyvät ideat. Ja jos työ ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, niin miksi ihmeessä siellä tietyssä paikassa pitää könöttää tietty aika? Leimata kellokortti ja kerätä saldoa siitä että puolet työajasta on surffaillut netissä? Kun yhtä hyvin työn voi tehdä tehokkaasti lyhyemmässä ajassa, saada enemmän vapaa-aikaa, olla luovempi, jaksaa paremmin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Katsos, siitähän muodostuu pian positiivinen noidankehä.
Uusia toimintatapoja kehiin! Luovuutta. Ideoita. Ennakkoluulottomuutta. Rohkeutta. Luottamusta. Voittajafiilistä. Näitä minä toivon. Alalle kuin alalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti