4.1.2019

Kohti unelmia

Jo useana vuodenvaihteena olen pysähtynyt. Tehnyt mielessäni katsauksen menneeseen. Saanut ahaa-elämyksiä päättyneestä vuodestani. Tähynnyt tulevaan. Mitä kaikkea toivonkaan uuden vuoden tuovan tullessaan. Mihin suuntaan haluankaan lähteä kulkemaan.

Niin myös nyt. Kun olin käynyt vuoden 2018 tapahtumat pääpiirteittäin läpi, tuli minulle rauhallinen olo. Se oli jonkinlainen tilinpäätös. Ja samalla kiitollinen piste menneelle vuodelle.

Vuoteen 2019 olin siirtynyt ajatuksissani jo loppuvuonna olleen lyhyen ryhmävalmennuksen avulla. Olin heti sen jälkeen piirtänyt suuntaviivoja ja lähtenyt kulkemaan niitä kohti. Palaan niihin vähintään kerran viikossa. Ja kun niitä katson, hymyilen. Niiden kaikkien on mahdollista toteutua. Ne toteutuvat. Eivät välttämättä tässä kuussa tai tänä talvena. Eivät kaikki ehkä tänä vuonnakaan. Mutta kun on selkeät tavoitteet, niitä kohti on upeaa astella. Askel askeleelta. Välietappi välietapilta.

Innostun helposti. Suurin mielen ilotulitus haihtuukin nopeasti. Saattaa jopa unohtua. Mutta kun vilkaisen kirjoittamiani haaveita ja unelmia, ne muistuvat taas vahvoina mieleeni. Ja kun ne ovat siellä aktiivisina, ne lähtevät myös etenemään. Tiedän sen. Näin on käynyt ennenkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Näin vanhustyöhön luodaan tähtihetkiä

Tämä kirjoitukseni on julkaistu Kotiinpaluuheimon internetsivuilla  ja Instagramissa 22.5.2024. Julkaisen sen vielä täällä omassa blogissani...