Tervetuloa mukaan sarjan viidenteen osaan, missä perehdytään ikäihmisten pitkäaikaiseen perhehoitoon. Aikaisemmat osat löytyvät kukin yhden klikkausen takaa: Mitä ihmettä se on?, Laadukas ennakkovalmennus ihmetyttää, Perhehoitoliiton monisäikeisyys ihastuttaa ja Omaishoitajan tukena heidän omassa kodissaan
Perhekoti voi olla hoitajan ja hoidettavien yhteinen koti
Silloin neljä, väliaikaisesti viisi ihmistä muuttaa sinun kotiisi asumaan. Yleensä asukkailla on omat tai kahden kesken jaetut makuuhuoneet. Yhteisiä oleskelutiloja ovat olohuone, keittiö ja peseytymistilat. Perhekodissa eletään arkea kuin missä tahansa kodissa. Kokataan, ulkoillaan ja katsellaan televisiota yhdessä. Kisaillaan ja visaillaan. Jumpataan. Lauletaan ja nauretaan. Muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. Perheenjäsenten kemiat ja persoonat muokkaavat kunkin kodin omanlaisekseen.
Koti voi olla myös vaikkapa entisen palvelutalon tiloissa
Silloin hoitajalla voi olla siellä oma huone, mutta hänellä on oma koti jossakin muualla. Itse olen ollut sijaistamassa kahdessa tämän tyylisessä perhekodissa. Toisessa kolme perhehoitajaa pyöritti perhekotia. Heistä kukin työskenteli siellä aina kolmen viikon välein ja kaksi väliviikkoa he asuivat omissa kodeissaan omien biologisten perheidensä kanssa. Asukkaille perhekoti oli heidän ainoa kotinsa. Oman työviikkonsa ajan hoitaja oli päivät ja yöt perhekodissa ja siellä elettiin yhteistä elämää. Aamu alkoi aamupalalla ja jatkui lounaan valmistamisen, kattamisen ja nauttimisen kautta päiväkahveihin, päivälliseen ja iltapalaan. Väliin mahtui ulkoilua ja keskusteluja. Yhteisiä leipomisia ja vihannesten pilkkomisia. Kukkien hoitoa tai lumitöitä. Kodin siistimistä. Aamu- ja iltapesuja.
Toisessa perhekodissa perhekotia veti yksi perhehoitaja, mutta toki hänelläkin oli joskus vapaapäiviä ja niiden aikana sijainen asui perhekodin hoitajan huoneessa. Elämä rullasi samaan tapaan kuin yllä. Siellä sain kunnian viettää itsenäisyyspäivää asukkaiden kanssa ja se vasta tuntuikin upealta kun heillä oli omia muistoja sota-ajasta. Juhlistimme päivää syömällä karjalanpaistia ja paistamalla pellillisen joulutorttuja. Ulkotulet leimusivat ja kynttilät lepattivat pimeässä illassa kun yhdessä katsoimme presidentin vastaanottoa. Yleensä yöpuulle vetäydyttiin kello 21 mennssä, mutta ei tuona iltana! Viimeisimmät malttoivat nousta sohvalta vasta kun lähetys oli ihan varmasti päättynyt.
Omaa aikaa ei juurikaan ole
Se tietysti saattaa rasittaa varsinkin jos on tottunut lähes joka päiväisiin pitkiin lenkkeihin tai muihin harrastuksiin. Asukkaiden kanssa voi touhuta monenlaista, mutta sitovaa perhekodin vetäminen on. Viikon aikana oli mahdollista saada sijainen kahdeksi aamupäiväksi kolmen tunnin ajaksi, jolloin itse säntäsin pitkälle kävelylenkille, uimaan ja pienille kauppa-asioille. Silloin sai hetken tuulettaa ajatuksiaan ja antaa aikaa vain itselleen. Toki päivittäin vietettiin myös parin tunnin lepohetki, jolloin kaikilla oli mahdollisuus käpertyä omiin oloihinsa, lukea tai tehdä tehdä muuta itselleen mieluisaa puuhaa.
Perhehoitaja voi työskennellä eri hyvinvointialueilla
Ja se tuo mukavaa vaihtelua elämään. Kuten olen aikaisemmin kertonut, asun itse Keski-Suomen hyvinvointialueella ja teen täällä asiakkaan kotiin annettavaa perhehoitoa. Kolme sijaisuutta Etelä-Savon alueella oleviin pitkäaikaisiin perhekoteihin ovat opettaneet paljon ja niiden kautta olen huomannut miten toisella hyvinvointialueella toimitaan. Nautin myös siitä että paikallisoppaat, näiden perhekotien asukkaat, ovat kertoneet minulle oman paikkakuntansa historiasta ja elämänmenosta siellä.
Sarjan viimeinen osa kertoo siitä suuresta haaveestani, osapäiväisestä perhehoidosta. Siihen saakka heippa hei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti