17.10.2019

Musiikin maaginen voima

Juttelin erään vanhusasiakkaan kanssa musiikista. Kerroimme toisillemme minkälainen musiikki on lempimusiikkiamme.

Itse kuuntelen nykyisin eniten lempeää, vähän jatsahtavaa tai popahtavaa taustamusiikkia. Siitä tulee aina hyvä fiilis. Se tunne yhdistää minut vapaapäiviin, leppoisaan ruoanlaittoon ja rentoon menoon. Joskus olen siivonnut kun klassinen musiikki on pauhannut taustalla. Yhteen aikaan lumouduin suomalaisten nuorten poppareiden upeasta sanomasta.

Minulle yksi ylitse muiden on kuitenkin kasarimusiikki. Nuoruuteni rytmi. Kun autoradio antaa parastaan, käännän volyymin kaakkoon. Väkisinkin jalat lähtevät rytmiin mukaan. Koko vartaloa on liikutettava niin kuin aikanaan diskoissakin tuli tehtyä. Se musiikki vie minut nuoruusmuistoihin. Jotkut hetket piirtyvät millintarkasti mieleeni. Ne tuovat mukanaan hajuveden makean tuoksun ja säkenöivät tunnelmat. Kun kaikki oli mahdollista. Kun elettiin elämän kevättä.

Kuinka ihanaa onkaan laulella ryhmässä vaikkapa kotiseutulauluja, kansanlauluja ja ikivihreitä kappaleita menneiltä vuosilta. Niistä tulee jotenkin nostalginen olo. Ne eivät ole niin suuri osa omaa elämääni, vaan ne vievät vieläkin kauemmas. Kaihoisaan Suomi-filmi aikaan. Mä oksalla ylimmällä. Männikkömetsät ja rantojen raidat. Tähtinen taivas ja kuutamoyö. Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan. Oi, ne ovat niin turvallisen ihania sanoiltaan ja sulosoinnuiltaan.

Asiakkaani lempimusiikkia on klassinen musiikki. Sitä hän kuunteli aikanaan miehensä kanssa. Nykyään hän ei osaa käyttää äänentoistolaitteitaan, mutta poika laittaa usein soimaan hänen toivelevynsä. Kotoa löytyy levysoitin, mistä kaunis musiikki tavoittaa rouvan. Hän pääsee leijumaan muistoihinsa. Ehkä siihen aikaan kun hän miehensä kanssa eli yhteisiä vuosiaan.

Kun muistisairaus on edennyt ja puhekyky jo hävinnyt, saattaa tapahtua ihmeitä. Tuttu melodia saa kehon liikkumaan ja laulun sanat purkautuvat ulos sana sanalta ihan oikein. Kasvoilla on silloin onnellinen ilme. Voi vaan kuvitella, minkälaiselle matkalle musiikki on muistisairaan vienyt. Ehkä lapsuuden huolettomiin kesiin. Nuoruuden vallattomiin hetkiin. Aikuisuuden aallokoihin. Vanhuuden täyttymykseen.

Musiikilla on maaginen voima.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...