23.4.2019

Annan aivojen olla

Gloria-lehdessä 15.4.2019 ollut kirjoitus oli minusta upeaa luettavaa. Siinä kerrotaan aivotutkija Heli Isomäestä, joka ei seuraa uutisia eikä ole somessa. Miten vapauttavaa! 

Itsekin seuraan uutisia äärimmäisen vähän. Koen ne niin rankoiksi ja ahdistaviksi. Aivotutkijalla on tähän selityskin: "On tutkittu, että katastrofin seuraaminen median välityksellä voi olla traumatisoivampaa kuin paikalla oleminen."


Facebookissa ja Instagramissa sen sijaan olen melko aktiivisestikin. Otan päivityksistä toisten surut ja murheet, epäonnistumiset ja harmit kantaakseni. Se se vasta raskas taakka onkin. Ja vie hyvät fiilikset pitkäksi aikaa. Mitä sieltä sitten saan? Lähinnä linkkejä mielenkiintoisiin, minulle tärkeisiin artikkeleihin. Tähänkin.


Heli Isomäki puhuu myös ylitulkitsemisesta. Siitä, kun joku ei vastaa heti vaikkapa WhatsApp-viestiin. Sitä alkaa miettiä, että miksi hän ei vastannut. Onko hän suuttunut? Mitä minä olen tehnyt väärin? Tai tulkitsee vastausta omassa mielessään. Miksi hän nyt noin kirjoitti? Mitä hän sillä tarkoittaa? Ihmisen aivot kun on tarkoitettu live-kohtaamisiin ja vastavuoroisuuteen. Ei ylitulkitsemaan toisen sanomisia.


Tuttu juttu tämäkin: Kun menet perheesi, työkavereidesi tai asiakkaittesi luokse, ajattele hetki suopeita ajatuksia. Niin kohtaamisesta tulee paljon leppoisampi ja antoisampi kuin että juoksisit kiireisenä ja pahantuulisena paikalle.


Hidastamaan, liikkumaan rennosti ja nukkumaan paljon - näitä kaikkia Heli Isomäki kehottaa tekemään ja jatkaa: "On ihmisen asema tai koulutus mikä tahansa, on olemassa perustarpeita, joita pitäisi ravita: armo, hyväksyntä, rakkaus, ruoka ja syli. Jos vedät tukka putkella uranaisena, miten nämä toteutuvat elämässä? Monet käyttävät aivojaan liian kovilla. Emme ymmärrä, että ne ovat vanha, kankea elin, joka ei ole muuttunut merkittävästi vuosisatojen kuluessa. Aivoja ei ole suunniteltu nykyisen kaltaiseen, kiihkeään elämään."


Itse aion tämän artikkelin luettuani jatkaa valitsemallani tiellä ja ammentaa uutisvirrasta mahdollisimman vähän. Kiinnitän myös entistä enemmän huomiota somettamiseeni. Facebookin käyttöä olen jo vähentänyt, mutta vähennän sitä lisää. Instagramiakaan minun ei tarvitse jatkuvasti selata. Ne luppoajat, mitkä yleensä näprään puhelintani, käytän olemiseen. Annan aivojen olla. Levätä. Latautua.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...