Ja bisnes kukoistaa! Heille, muistisairaillekin, soittelevat vitamiinikauppiaat ja kohta kopsahtaa postiluukusta usean kuukauden vitamiiniannos. Heillä on luottohenkilöitä jotka vannovat marjavalmisteiden nimeen. Katsos kun parista pilleristä saa samat ravintoaineet kuin litrasta mustikoita. Tai sitten jokainen aamu on aloitettava ihmejuomalla, minkä avulla luvataan melkein kuu taivaalta. Näitä lupauksia kyllä riittää.
Oma maalaisjärkeni on aina sanonut, että eivät lisäravinteet varmasti myrkkyä ole. Mutta kyllähän vitamiinit ja hivenaineet voisi monipuolisesta ruoastakin saada. Tarvitseeko ne napsia nappuloina purkeista? Itse olen päätynyt samaisen maalaisjärjen neuvomana syömään lisäravinteena vain D-vitamiinia. Suomen oloissa kun auringosta sitä ei riittävästi saa. Muuten syön monipuolista sekaravintoa ja uskon saavani siitä juuri sopivan määrän paitsi nautintoa myös niitä ravintoaineita mitä tarvitsen.
Ajatuksenkulkuani tukee tuore tutkimus, mistä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 3.7.2019. Siinä ravintolisäasiaa käsitellään muistisairauksiin liittyen.
"Verkkokaupoissa ja apteekeissa myydään erilaisia ravintolisiä, joiden esitetään piristävän aivojen toimintaa ja jopa antavan suojaa muistisairauksilta. Maailmanlaajuisesti niiden myynti on yli sadan miljardin euron bisnes. Yhteistä näille muistipillereille on, että ne ovat kalliita eivätkä luultavasti toimi. Tähän johtopäätökseen tulee kansainvälinen aivoterveyden asiantuntijapaneeli, joka julkaisi hiljattain katsauksensa ravintolisien vaikutuksesta aivojen toimintaan. Asiantuntijapaneelissa on kymmeniä muistisairauksiin erikoistuneita aivotutkijoita eri puolilta maailmaa."
”Ei ole mitään vakuuttavaa todistusaineistoa, jonka perusteella voisi suositella ravintolisiä terveille, iäkkäämmille aikuisille. Ravintolisien ei ole osoitettu hidastavan dementian kehittymistä eivätkä ne ehkäise tai hoida Alzheimerin tautia tai muitakaan neurologisia sairauksia, jotka aiheuttavat dementiaa. Säästä rahasi ja käytä ne terveelliseen ruokavalioon, joka sisältää hedelmiä ja vihanneksia."
Jatkossakin aioin jatkaa valitsemallani tiellä. Valistan myös iäkkäämpiä asiakkaitani.
Eikö olekin mukavampaa valmistaa tai ostaa makoisaa ruokaa. Luoda nautinnollinen ruokahetki. Nautiskella ruoan ulkonäöstä, mausta, tuoksusta ja koostumuksesta. Ehkä hyvästä seurastakin. Ja saada kaupanpäälle kehon ja mielen tarvitsemat rakennusaineet?
Kuin että pistelisi kalliita ja pahanmakuisia pillereitä poskeen ja vielä kuvittelisi niiden olevan tie terveeseen, jopa ikuiseen, elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti