Siitä on nyt kaksi vuotta kun aloin opiskella vanhustyön kehittämistä. Opiskelu on pääosin omaehtoista. Lukemista, pohtimista ja tehtävien tekemistä. Kun kuljen vanhustyölasit silmillä, näen kaikkialla aiheeseen liittyvää. Epäkohtia, vääryyttä, uudistamista ja onnenhetkiä.
Olen siis oppinut paljon uutta niin opettajilta, opiskelutovereilta kuin kirjoista ja mediasta. Olen pohtinut, kyseenalaistanut, kritisoinut ja kiittänyt. Juuri nyt hallitsen tuorein tiedoin hyvinkin laaja-alaisesti vanhustyötä.
Mutta. Olen kyyninen. Koska. Olen vain lähihoitaja. Olen toki koulutukseltanikin paljon muutakin, mutta sote-alalla vain lähihoitaja. Itse arvostan tätä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Minun kohdallani kun menneisyydessä on markkinointia, myyntiä, yrittäjyyttä, valmentamista, ohjaamista ja hyvinvointia. Mutta sote-alalla sillä ei ole mitään merkitystä. Kannattaisi olla. Vain niin alasta tulisi raikkaampi kun annettaisiin uusien tuulien puhaltaa. Otettaisiin kehityspalleille ihmisiä, joilla on kokemusta paitsi sote-alasta myös vaikkapa bisneksestä tai lifecoachingista.
Pallo on taas kerran heitetty. Kuka ottaa kopin?
Mutta nyt on aika tuulettaa! Kahdessa vuodessa olen opiskellut hyväksytysti vanhustyön erikoisammattitutkinnon pakolliset tutkinnon osat: vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen, asiakaspalveluverkostossa toimiminen ja ikääntyneen ihmisen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen. Jäljellä on vielä puolet valinnaisesta tutkinnonosasta, mikä minulla on muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen. Siitäkin olen jo suorittanut itselleni hyvin tärkeän osan; olen validaatiohoitaja. Validaatiosta tulen kertomaan vielä paljon, paljon lisää. Se on nimittäin ihan huippujuttu.
Olen niin kiitollinen opettajani sanoista, mitkä hän kirjoitti kehittämistehtäväni arvioinnin loppuun: "Olet kiinnostunut vanhustyön kehittämisestä ja yrittäjyydestä. Mielenkiinnolla jään odottamaan, minkälaisia uusia tehtäviä sinulle ilmaantuu ja minkälaisia uusia tehtäviä sinä synnytät. Onnea tänään ja tulevaisuudessa!"
Hän nosti esiin juuri sen mitä tarvitsen. Juuri nyt. Yrittäjyys. Minkälaisia uusia tehtäviä synnytän. Tämä tsemppaa taas hurjasti eteenpäin
Olen hautonut, hautonut ja hautonut. Joko nyt olen valmis synnyttämään?
Ajatuksia, oivalluksia, kyseenalaistamista, kehittämisideoita ja hehkutusta vanhustyöhön, ikääntymiseen ja vähän muuhunkin liittyen.
28.5.2019
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Näin vanhustyöhön luodaan tähtihetkiä
Tämä kirjoitukseni on julkaistu Kotiinpaluuheimon internetsivuilla ja Instagramissa 22.5.2024. Julkaisen sen vielä täällä omassa blogissani...
-
Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...
-
Tervetuloa mukaan sarjan viidenteen osaan, missä perehdytään ikäihmisten pitkäaikaiseen perhehoitoon. Aikaisemmat osat löytyvät kukin yhden ...
-
Sarjan neljäs osa antoikin odotuttaa itseään lähes yhdeksän kuukautta. Kuin ihmislasta tässä oltaisi kasvateltu valmiiksi maailmaan! Ja hyvä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti