24.3.2021

Kun oireettoman altistuneen koronakaranteeni alkoi tuntua talvilomalta

Kolme kuukautta on vierähtänyt siitä kun viimeksi tänne kirjoitin. Ehkä talven pimeys ja uuteen työhön sukeltaminen veivät kaiken energiani. Aloin nyt maaliskuussa opiskella tosissani Bloggaajasta Ammattilaiseksi-verkkokurssilla ja ajattelin kirjoitella vasta sitten kun kurssi on huolellisesti suoritettu. Kenties perustan myös uuden blogin kunhan keksin mistä haluan ja mistä minun kannattaa kirjoittaa. 

Mutta mutta. Tämä tarina minun on kerrottava kuitenkin jo nyt.

Olimme maanantaina 15.3.2021 pääkaupunkiseudulla kahden työkaverini kanssa asiakkaan luona muuttoapuna. Meillä oli paksumuoviset visiirit kasvoillamme, koska niin olemme tottuneet työssämme suojautumaan. Huolehdimme myös turvaväleistä mahdollisuuksien mukaan.

Torstaina sain esimieheltäni puhelun, että toinen työkavereistani oli saanut koronadiagnoosin ja samalla minä olin altistunut koronalle. Asiantuntijoiden ensimmäinen neuvo oli että minun ei tarvitse tehdä mitään. Ja pian sen jälkeen toinen taho oli kehottanut käymään testissä vaikka olinkin täysin oireeton. Päätin mennä 9livesin testaukseen koska halusin saada tuloksen mahdollisimman pian. Minulla olivat alkaneet viikonloppuvapaat ja olin palaamassa toiseen kotiini Jyväskylään. Testitulos luvattiin 12 tunnin sisällä. Lupaus piti ja negatiivinen tulos tuli. Ohjeistus antoi luvan elää normaalia elämää. Oman maalaisjärkeni mukaan se tarkoittaa näinä aikoina ennen kaikkea sitä että kodin ulkopuolella muistetaan turvavälit sekä hyvä käsi- ja pärskimishygienia. 

Palasin maanantain töihin. Edelleen oireettomana. Tiistaina sain sitten puhelun Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan koronajäljittäjältä. "Olen kuullut että olet altistunut koronalle, pitääkö paikkansa?, hän aloitti ja jatkoi: "Olet ollut suojaamattomana samassa tilassa koronaan sairastuneen kanssa." "Ööööö, olihan meillä suojat. Visiirit.", puolustelin mutta hänellä oli kanta tähänkin asiaan." No, eiväthän ne tai normaalit maskit suojaa koronatartunnalta." Miksi ihmeessä niitä sitten pakotetaan käyttämään julkisilla paikoilla? Miksi kauppojen kassat ja apteekkien henkilökunta niitä käyttävät? Nyt en ihan ymmärrä. Niin kuin en sitäkään että olen reilun viikon ollut ilman karanteenia ja nyt vajaan viikon tulen olemaan karanteenissa. Vieläkin oireettomana. Hmmmmmmmm?!?!

Kyseinen jäljittäjä ei voinut määrätä minua viralliseen koronakaranteeniin, koska olen jyväskyläläinen. Jyväskylästä kuulemma soitetaan minulle ja annetaan se määräys. Hän kuitenkin määräsi minut karanteeniin. En yhtään tiedä mitä eroa niillä on, mutta karanteenissa täällä nyt ollaan. En saanut vastausta siihenkään kysymykseen että miten, milloin ja kuinka paljon minulle maksetaan tästä korvausta. Se toki kerrotiin että Kela sen maksaa. Taas kerran hmmmmmmmm?!?! Miten valtiolla on varaa tämmöisiin tartuntatautilakiin pohjautuviin korvauksiin anisonmenetyksestä? Kuinka moni oireeton suomalainen lepäilee nyt kanssani samoilla laakereilla?

Tässä kohtaa päätin lopettaa ajattelemisen. Vein työautoni ja sen avaimet toimistolle. Loppuviikon asiakaskäyntini jaettiin muille. Ja kappas -poskieni kirkuva kiukkupuna alkoi vaalenemaan. Päätin ottaa tämän karanteenin talviloman kannalta! Saanhan kai kuitenkin ulkoilla. Kuunnella äänikirjoja. Katsella sarjoja. Opiskella bloggaamista. Somettaa. Keskustella läheisteni kanssa puhelimitse ja chattaillen. Kokkailla. Suunnitella pääsiäisen ruokia.

Oi, helpottaa kummasti! Jätän suunnittelun ja murehtimisen (kuka käy asiakkaitteni luona, miten meidän firma pärjää, miten yhteiskunta selviää) nyt tämän koronan osalta muille. Minä, pieni yhteiskunnan pelinappula en kai oikein muuta voi. 

Ja nyt. Huokaisen ja rentoudun.


PS. Toki jos minulla olisi oireita tai testitulokseni olisi ollut positiivinen, olisin pysynyt visusti pois ihmisten ilmoilta ymmärtäen sen että voin olla tartuttaja. Mutta yllä oleva juttu onkin kirjoitettu oireettoman, reilu viikko sitten altistuneen näkökulmasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...