25.3.2021

94-vuotiaat haaveilevat kuohuviinilasillisesta ja Balin matkasta

 Ajattelin jakaa täällä blogissa entistä useammin henkilökohtaisia vanhuskohtaamisiani. Vanhusten ainutlaatuiset elämäntarinat ansaitsevat tulla muidenkin ihmeteltäviksi. Nostan esille myös vanhusten kanssa kokemiani tähtihetkiä  Ne ovat pääosin faktaa, mutta maustan niitä hyppysellisellä fiktiota. Siksikin, että haluan vanhusten pysyvän anonyymeinä.

Hän täyttää tänä vuonna 95 vuotta. Muistisairaus on tehnyt tuhojaan ja vienyt lähimuistin. Mutta menneisyyden muistoihin tai hersyvään huumoriin se ei ole onneksi vielä yltänyt. Saan kuulla miten aikanaan miesystävä oli ollut mustasukkainen kun Tauno Palo oli osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan. "Sanoin miehelleni että älä ole noin pikkusieluinen.", hän virnistää. Hän kertoo ihanasta kesämökistään missä vietti kesäpäivänsä. Hänen perunapeltonsa uudet perunat maistuivat makeilta ja ne herkuteltiin voin kera. Musiikki on hänelle tärkeää. Ikivihreät tangot tai kaunis klassinen musiikki vievät hänet rakkaisiin muistoihin. Hän ummistaa silmänsä ja lipuu jonnekin kauas. Toisinaan hän haluaa että ollaan ihan hiljaa. "Kuuntelen tänään sieluni säveliä.", hän kertoo. Olemme sopineet että kun hän täyttää 100 vuotta, nostamme maljan. Silloin hän haaveilee nauttivansa lasillisen kuohuvaa!

Myös hän täyttää seuraavaksi 95 vuotta. Hän on niin fyysisesti kuin psyykkisesti mainiossa kunnossa. Korona-aikaan asti hän oli hyvin aktiivinen. Harrastuksia ja muita menoja oli kodin ulkopuolella useamman kerran viikossa. Nyt hän tuntee olevansa teljetty neljän seinän sisälle. Toki teemme kävelylenkkejä ja  kahvillakin kävimme niin kauan kuin se oli mahdollista. Nyt olemme alkaneet tutkia  hänen kaappejaan ja hyllyjään. Niistä löytyy aarteita 60 vuoden ajalta. Jokaisen vaatteen, lehden, kirjan tai korun kohdalla mietimme, haluaako hän tuon tavaran säilyttää. Suurin osa järjestellään kauniisti takaisin, mutta paljon on lähtenyt kierrätykseen ja hävitykseenkin. Nämä yhteiset hetket ovat vieneet meidät muistoissa hänen lapsuutensa Karjalaan. Olemme myös matkanneet melkein maapallon ympäri. Niin paljon matkustamiseen liittyviä kertomuksia hänellä on ollut. Olemmekin päättäneet että kun koronakurjimus on ohitse me lähdemme yhdessä Balille. Minä olen haaveillut siitä jo kauan ja hän lähtee minulle oppaaksi. Oi ihanaa!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan...