Näin vanhustyöhön luodaan tähtihetkiä

Tämä kirjoitukseni on julkaistu Kotiinpaluuheimon internetsivuilla ja Instagramissa 22.5.2024. Julkaisen sen vielä täällä omassa blogissanikin. Liittyy vahvasti perhehoitoon ja ikäihmisiin <3

Olen työskennellyt viimeiset 10 vuotta osa- tai täysiaikaisesti ikäihmisten parissa. Olen tehnyt työtäni kolmessa yksityisessä yrityksessä ja viimeisen vuoden ajan perhehoitajana. Kaikissa näissä palvelua on annettu asiakkaiden koteihin. Kahdessa viimeisimmässä työpaikassa käynnit ovat olleet pitkiä, toisessa vähintään kaksi tuntia ja tässä nykyisessä seitsemän tuntia. Siinä ajassa ehtii paljon.

Keskityn tässä kirjoituksessa perhehoitajana tarjottavaan omaishoidon tukipalveluun. Perhehoitaja toimii toimeksiantosuhteessa hyvinvointialueella ja asiakkaat löytyvät hyvinvointialueen asiakasohjaajien kautta. Koska ollaan omaishoitajien ja -hoidettavien kanssa, varsinkin hoidettavan kunto on huono. Olen tosin havainnut että myös hoitajat ovat hyvin väsyneitä ja monesti myös loppuunpalaneita.

Juuri siksi haluan palvella näitä ihmisiä huippuhyvin. Ensikäynnillä kuulostelen minkälaisia he ovat, mistä he nauttivat ja mitä he haluavat tehdä. Kannustan omaishoitajaa lähtemään omille menoilleen keräämään voimia, koska olen huomannut hengähdystauon tekevän hyvää.

Hoidettavan kanssa edetään hänen voimavarojensa mukaisesti. Ensin varovaisemmin, sitten jo rohkeammin. Koska itse olen kävelyn ja luonnon ystävä, kehoitan asiakastakin liikkumaan. Tässä yksi asiakastarina: Hän oli aluksi vastahakoinen lähtemään kävelylle, joten ensimmäiset ulkoilut olivat lyhyitä. Hän hengästyi ja häntä pyörrytti. Hänen kuntonsa vaikutti heikolta. Aloitimme yhteistyömme marraskuun lopulla ja talven edetessä matkamme pitenivät pitenemistään. Pikkuhiljaa hengästyminen ja pyörrytys loppuivat. Nyt puolen vuoden jälkeen hän suorastaan odottaa lenkkejämme. Matkamme ovat pidentyneet. Viivymme retkillämme parikin tuntia. Istumme välillä, juttelemme, havainnoimme luontoa ja kuuntelemme lintujen konserttia. Joka kerta me kumpikin annamme ja saamme.

Toinen asiakas innostui leipomaan. Hänen muistisairautensa oli edennyt jo pitkälle. Sanoja ja oma-aloitteisuutta oli jäljellä enää vähän. Ehdotin hänelle että leivottaisiin. Tutkimme yhdessä reseptejä ja päädyimme marjapiirakkaan. Vatkaaminen ja taikinan vuokaan taputtelu onnistuivat hienosti. Uunista tulvivat tuoksut kirvoittivat mieleen lapsuusmuistoja ja tuoreen leivonnaisen maku nosti suunpielet onnelliseen hymyyn.

Kolmannen kanssa heittäydyimme tuolitanssin pyörteisiin. Tuttu musiikki johdatti ensin huojumaan varovaisesti, sitten tekemään lihaskuntoa ylläpitäviä jumppaliikkeitäkin. Näin hän sai liikettä niveliin ja mieleinen musiikki toi tullessaan hyvää ja turvallista oloa.

Kävely, luonto, pienten asioiden havainnoiminen, leipominen, ruoanlaitto, musiikki, tanssi, muistelu, keskustelu, visailu ja lukeminen. Näistä mikään ei maksa juuri mitään. Nämä kaikki kuitenkin tuovat omiin työpäiviini rutkasti hyvinvointia. Paras kiitos minulle on kuitenkin se kun asiakas nauttii ja voimaantuu. Kysellen ja kuulostellen löytyy jokaiselle omat mielenkiinnon kohteet joissa saa loistaa. Näin tavallisesta arkipäivästä kehkeytyy taianomainen tähtihetki.

Perhehoito osa 6: Lyhytaikainen, päiväaikainen, osapäiväinen - varsinainen termiviidakko

Tervetuloa mukaan sarjan kuudenteen ja viimeiseen osaan, missä kurkataan perhehoitajan luona tapahtuvaan päiväaikaiseen perhehoitoon. Sarjan aikaisemmat osat löytyvät kukin yhden klikkauksen takaa: Mitä ihmettä se on?, Laadukas ennakkovalmennus ihmetyttää, Perhehoitoliiton monisäikeisyys ihastuttaa, Omaishoitajan tukena heidän omassa kodissaan ja Pitkäaikaisessa perhehoidossa ollaan yhdessä yötä päivää

Ikäihmisten päiväkeskus voi sijaita perhehoitajan kodissa

Kun kävin perhehoitajan ennakkovalmennusta, minulle oli itsestään selvää että ykkösvaihtoehto minun perhehoitajan työlleni on päiväkeskus omassa kodissani. Nautin kun saan luoda ikäihmisille tähtihetkiä. Kokata, jumpata, ulkoilla, muistella, juhlia merkkipäiviä, laulaa ja nauraa yhdessä. Vastaavaa toimintaa suunnittelin yrittäjänä jo reilu 10 vuotta sitten. Se tyssäsi kuitenkin kysymykseen: Kuka maksaa? Ja on ihan oma tarinansa...

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluopas avaa palveluidensa sisältöjä

Perhehoitoon kuuluu säännöllinen päiväaikainen perhehoito mikä tulkitaan lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Se on toistuvaa ja suunnitelmallista. Hoidon kesto on 8-10 tuntia. Osapäiväisessä perhehoidossa vietetään enintään 10 tuntia ja se on vaihtoehto päiväkeskukselle. Molemmat tapahtuvat perhekodissa.

Kotihoidon sivuilla kerrotaan päivätoiminnasta mikä on tarkoitettu omaishoidettaville ikääntyneille. Päivötoiminta tukee omaishoidettavien ja omaisten jaksamista arjessa. Palvelu on määräaikaista. Tarvittaessa järjestetään edestakainen, maksullinen kuljetus asiakkaan kotoa päivätoimintaan.

Ihan liikaa termejä, mitkä sekoittavat pään

Olen itse pyöritellyt reilun vuoden perhehoidon termejä, eivätkä ne vieläkään avaudu kunnolla. Ne ovat sekava viidakko. Jos ne eivät ole selviä perhehoitajalle, miten ne voisivat olla palvelun tarvitsijoille? Eivät ne olekaan.

Yhtä epäjohdonmukaiselta vaikuttaa palveluntarjoajan ja -tarvitsijan kohtaaminen.

Yritän vääntää itselleni tätä kuviota rautalangasta

1. Olen perhehoitaja, joka haluaa tarjota kotinsa esimerkiksi tiistaisin ja torstaisin kahdeksaksi tunniksi neljälle ikäihmiselle kerrallaan. He voivat olla omaishoidettavia, jolloin tuetaan omaishoitajan ja - hoidettavan kotona jaksamista. Jos hoitaja ei voi kuljettaa omaistaan perhekotiin, taksi toisi kuten kotihoidon sivuilla kerrotaan (katso yltä).

2. Ensimmäinen ongelma koituu siitä että perhehoitajan kotiin taksikuljetusta ei järjestetäkään. En yhtään tiedä miksi. Voisiko joku selvittää tämän?

3. Minun kotini on katsottu sopivaksi päiväaikaisen perhehoidon pitopaikaksi. Silti asia ei voi edetä perhehoidon koordinaattorin ja asiakasohjaajien kautta. Olen selvittänyt asiaa. Taaskaan en ymmärrä. Olen lähestynyt myös päällikkötasoa, mutta kukaan heistä ei ole kommentonut minulle yhtään mitään.

4. En luovuta. Koska silloin sydän kun tietää, se tietää ja sitä on seurattava. Olen ensi viikolla yhteydessä jälleen kerran Keski-Suomen hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen päälliköihin. Lähestyn myös 

aluevaltuuston päättäjiä. 

5. Maalaisjärkeni ei ymmärrä mikä tässä on ongelmana. Varsinaisiin päiväkeskuksiin on tunkua ja niissä asiakkaat viipyvät nykyään vain neljä tuntia. Siinä ajassa ei omaishoitaja ehdi kovin montaa kertaa huokaista ja hoidettavallekin aika on lyhyen tuntuinen. Miksi siis ei oteta auttaviksi käsiksi perhehoitajia, jotka avaavat kotiovensa kahdeksaksi tunniksi, tarjoavat seuraa, hoivaa, vaihtelua ja kotiruokaa?

Tuo yllä olevahan on selvää pässinlihaa!

Käärin siis hihani. Lähestyn päättäviä ja toimeenpanevia elimiä. Uskon ja toivon. Päätän tämän perhehoitosarjan kuitenkin nyt tähän. Kiitän kaikkia lukijoita, joita oli ilahduttavan paljon. Kiitos! Ja lupaan kertoa, miten minun asiani eteni tässä haastavassa labyrintissa.

Perhehoito osa 5: Pitkäaikaisessa perhehoidossa ollaan yhdessä yötä päivää

Tervetuloa mukaan sarjan viidenteen osaan, missä perehdytään ikäihmisten pitkäaikaiseen perhehoitoon. Aikaisemmat osat löytyvät kukin yhden klikkausen takaa: Mitä ihmettä se on?, Laadukas ennakkovalmennus ihmetyttää, Perhehoitoliiton monisäikeisyys ihastuttaa ja Omaishoitajan tukena heidän omassa kodissaan

Perhekoti voi olla hoitajan ja hoidettavien yhteinen koti

Silloin neljä, väliaikaisesti viisi ihmistä muuttaa sinun kotiisi asumaan. Yleensä asukkailla on omat tai kahden kesken jaetut makuuhuoneet. Yhteisiä oleskelutiloja ovat olohuone, keittiö ja peseytymistilat. Perhekodissa eletään arkea kuin missä tahansa kodissa. Kokataan, ulkoillaan ja katsellaan televisiota yhdessä. Kisaillaan ja visaillaan. Jumpataan. Lauletaan ja nauretaan. Muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. Perheenjäsenten kemiat ja persoonat muokkaavat kunkin kodin omanlaisekseen.

Koti voi olla myös vaikkapa entisen palvelutalon tiloissa

Silloin hoitajalla voi olla siellä oma huone, mutta hänellä on oma koti jossakin muualla. Itse olen ollut sijaistamassa kahdessa tämän tyylisessä perhekodissa. Toisessa kolme perhehoitajaa pyöritti perhekotia. Heistä kukin työskenteli siellä aina kolmen viikon välein ja kaksi väliviikkoa he asuivat omissa kodeissaan omien biologisten perheidensä kanssa. Asukkaille perhekoti oli heidän ainoa kotinsa. Oman työviikkonsa ajan hoitaja oli päivät ja yöt perhekodissa ja siellä elettiin yhteistä elämää. Aamu alkoi aamupalalla ja jatkui lounaan valmistamisen, kattamisen ja nauttimisen kautta päiväkahveihin, päivälliseen ja iltapalaan. Väliin mahtui ulkoilua ja keskusteluja. Yhteisiä leipomisia ja vihannesten pilkkomisia. Kukkien hoitoa tai lumitöitä. Kodin siistimistä. Aamu- ja iltapesuja.

Toisessa perhekodissa perhekotia veti yksi perhehoitaja, mutta toki hänelläkin oli joskus vapaapäiviä ja niiden aikana sijainen asui perhekodin hoitajan huoneessa. Elämä rullasi samaan tapaan kuin yllä. Siellä sain kunnian viettää itsenäisyyspäivää asukkaiden kanssa ja se vasta tuntuikin upealta kun heillä oli omia muistoja sota-ajasta. Juhlistimme päivää syömällä karjalanpaistia ja paistamalla pellillisen joulutorttuja. Ulkotulet leimusivat ja kynttilät lepattivat pimeässä illassa kun yhdessä katsoimme presidentin vastaanottoa. Yleensä yöpuulle vetäydyttiin kello 21 mennssä, mutta ei tuona iltana! Viimeisimmät malttoivat nousta sohvalta vasta kun lähetys oli ihan varmasti päättynyt.

Omaa aikaa ei juurikaan ole

Se tietysti saattaa rasittaa varsinkin jos on tottunut lähes joka päiväisiin pitkiin lenkkeihin tai muihin harrastuksiin. Asukkaiden kanssa voi touhuta monenlaista, mutta sitovaa perhekodin vetäminen on. Viikon aikana oli mahdollista saada sijainen kahdeksi aamupäiväksi kolmen tunnin ajaksi, jolloin itse säntäsin pitkälle kävelylenkille, uimaan ja pienille kauppa-asioille. Silloin sai hetken tuulettaa ajatuksiaan ja antaa aikaa vain itselleen. Toki päivittäin vietettiin myös parin tunnin lepohetki, jolloin kaikilla oli mahdollisuus käpertyä omiin oloihinsa, lukea tai tehdä tehdä muuta itselleen mieluisaa puuhaa.

Perhehoitaja voi työskennellä eri hyvinvointialueilla

Ja se tuo mukavaa vaihtelua elämään. Kuten olen aikaisemmin kertonut, asun itse Keski-Suomen hyvinvointialueella ja teen täällä asiakkaan kotiin annettavaa perhehoitoa. Kolme sijaisuutta Etelä-Savon alueella oleviin pitkäaikaisiin perhekoteihin ovat opettaneet paljon ja niiden kautta olen huomannut miten toisella hyvinvointialueella toimitaan. Nautin myös siitä että paikallisoppaat, näiden perhekotien asukkaat, ovat kertoneet minulle oman paikkakuntansa historiasta ja elämänmenosta siellä. 

Sarjan viimeinen osa kertoo siitä suuresta haaveestani, osapäiväisestä perhehoidosta. Siihen saakka heippa hei!

Perhehoito osa 4: Omaishoitajan tukena heidän omassa kodissaan

Sarjan neljäs osa antoikin odotuttaa itseään lähes yhdeksän kuukautta. Kuin ihmislasta tässä oltaisi kasvateltu valmiiksi maailmaan! Ja hyvä niin, koska tässä ajassa minulle on kertynyt omakohtaista kokemusta ikäihmisten perhehoidosta. Sarjan aikaisemmat osat löytyvät: Mitä ihmettä se on?, Laadukas ennakkovalmennus ihmetyttää ja Perhehoidon monisäikeisyys ihastuttaa

Paneudun ensin tässä osassa omaishoidon tukitoimena asiakkaan kotiin annettavaan perhehoitoon. Sen parissa olen työskennellyt nyt puolisen vuotta. Sen jälkeen kerron osissa 5 ja 6 pitkäaikaisesta sekä osapäiväisestä perhehoidosta. Toista olen itsekin tehnyt ja toisesta haaveilen.

Perhehoitaja toimii yhteistyössä hyvinvointialueensa ja asiakkaidensa kanssa

Asun Jyväskylässä, mikä kuuluu Keski-Suomen hyvinvointialueeseen. Se valmentaa ja maksaa palkkion perhehoitajalle. Yhteistyökumppaneitani ovat perhehoidon koordinaattori sekä asiakasohjaajat. Urani lähtölaukaus oli siis ennakkovalmennus, mistä olen kertonut sarjan toisessa osassa. 

Sen jälkeen olin aktiivisesti yhteydessä edellä mainittuihin hyvinvointialueen henkilöihin. Ilokseni minulle alkoi tupsahdella asiakkaita. Kaikille asiakkaille yhteistä on se, että perheessä on omaishoitaja ja -hoidettava. Tämä parivaljakko on yleensä pariskunta tai vanhempi ja hänen aikuinen lapsensa. Yhteistyö asiakasperheen kanssa alkaa niin, että sovitaan ensimmäinen käynti jossa kerron heille perhehoidon mahdollisuuksista. Kuulostellaan, miten tarpeemme ja kemiamme kohtaavat. Tähän asti ne ovat loksahtaneet mainiosti yhteen ja olen saanut tutustua ihaniin ihmisiin.

Yleensä hoidettava on aluksi hieman epäluuloinen:  "Emme me tarvitse apua. Kuka tuo vieras ihminen on? Miksi minun läheiseni muka tarvitsee omaa aikaa?" Omaishoitajakin on varuillaan, kunnes uskaltaa luottaa ja lähteä esimerkiksi hoitamaan omia asioitaan tai rentoutumaan. Jokaisen perheen kanssa on löytynyt yhteistä, mielekästä tekemistä. Perhehoitajan kanssa on turvallista ulkoilla, jumpata, laittaa ruokaa tai leipoa. Usein järjestellään yhdessä kaappeja. Koteja on puettu jouluasuun. Suihkuapu, jalkakylvyt, kynsien leikkaus, papiljottien laitto ja parranajo ovat monesti tarpeen. 

Olen huomannut että omaishoidettavat ovat huonokuntoisia

Suurella osalla on muistisairaus tai fyysinen kunto on heikko. Moni jonottaa palvelukotipaikkaa, jolloin perhehoitaja tukee perhettä tässä siirtymävaiheessa. Usein myös omaishoitaja on iäkäs ja itsekin monisairas. Heidän täytyy kuitenkin jaksaa yövalvomiset, siirrot pyörötuoliin, vessanpöntölle ja sänkyyn. Väsymys voi olla niin rankkaa, että se purkautuu itkuna tai raivona. En uskoisi jos en omin silmin näkisi tätä uupumuksen määrää. Tunnen kiitollisuutta siitä että saan auttaa. Kuitenkin seitsemän tuntia kerran viikossa on hirmuisen vähän. "Miten me pärjäämme siihen saakka kun tulet seuraavan kerran? Vaikka tämä on vähän niin tämä on meille elinehto. Me odotamme tuloasi koko viikon." Näin asiakkaani sanovat ja kokevat.

Kotiin annettavan perhehoidon soisi olevan tunnetumpaa

Käsi ylös, jos olet kuullut kertomastani perhehoidon muodosta. Minä en ollut ennen kuin aloin tekemään sitä. Suurin osa asiakkaistanikaan ei ollut siitä tietoinen. Saati omat läheiseni ja tuttavani - kukaan ei ollut kuullut sanaakaan ikäihmisten perhehoidosta. Se on kuitenkin edullinen hoitomuoto. Se mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Se voi olla yksi tukitoimi esimerkiksi kotihoidon, päiväkeskuksen ja lyhyaikaisten hoitojaksojen lisänä.

Itse haluan jakaa tätä ilosanomaa. Nyt aion olla taas aktiivisempi ja palaan asiaan sarjan lisäjaksojen myötä piakkoin. Enää niitä ei tarvitse muhituttaa yhdeksää kuukautta😊

Perhehoito osa 3: Perhehoitoliiton monisäikeisyys ihastuttaa

Kirjoitan tämän kevään aikana neliosaisen sarjan perhehoidosta. Sivusin aihetta jo helmikuussa kun pohdin uusia ideoita työrintamalla ja siteerasin Jaakko Valvannetta. Nyt asiat ovat edenneet ja haluan avata aihetta enemmänkin. Keskityn ikäihmisten perhehoitoon, koska se on minun juttuni ja ansaitsee saada julkisuutta. Kaiken kukkuraksi se on yksi keino helpottaa vanhustyön ahdinkoa. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa löydät otsikoilla: Mitä ihmettä se on? ja Laadukas ennakkovalmennus ihmetyttää

Oliko tämä tähtiin kirjoitettu?

Näin pohdin, kun viestinnän täydennyskoulutukseni työssäoppimispaikan valinta tuli ajankohtaiseksi. Mielessäni oli vain yksi vaihtoehto: Perhehoitoliitto. Sinne pääsin ja sinne menin. Intuitioni johdatti minut yhtä vahvasti sinne kuin palvelumuotoiluopintojeni työssäoppimisjaksolle Muistiliittoon. En osaa sanoa miksi järjestöt kutsuvat. Ehkä siksi kun kolmannesta sektorista minulla ei juurikaan ole työkokemusta, mutta nyt olen saanut huomata miten mukavia ihmisiä niissä työskenteleekään ja miten tärkeää työtä he tekevät. Tekemisessä on meininkiä ja sydän vahvasti mukana.

Perhehoitoliiton tehtäväkirjo hengästyttää

Omilla internetsivuillaan Perhehoitoliitto kertoo olevansa siksi, että perhehoitajat voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä eli sijoitetuista lapsista ja nuorista, vammaisista lapsista ja aikuisista, mielenterveyskuntoutujista ja ikäihmisistä huolehtimiseen. Lisäksi pyrkimyksenä on, että hyvää perhehoitoa on tarjolla kaikille sitä tarvitseville. Tässä suuriin saappaisiin astuvat toimeksiantosuhteisen perhehoidon osalta mukaan hyvinvointialueet. Kun työntekijät siellä ovat ajantasalla ja innokkaita, informoivat he apua tarvitsevia ja heidän läheisiään perhehoitomahdollisuudesta. Lumipallo lähtee pyörimään kun sille annetaan vauhtia.

Perhehoitoliiton tärkeä tehtävä on siis olla toimeksiantosuhteisten perhehoitajien etujärjestö. Se toimii myös valtakunnallisena asiantuntijajärjestönä. Perhehoitoliiton muodostaa 25 yhteisöä joista 20 on perhehoitoyhdistyksiä. Työ Perhehoitoliitossa pitääkin sisällään ainakin vaikuttamista, viestimistä, tiedottamista, kouluttamista, opastamista ja kehittämistä.

Itse pääsin kurkistamaan viestintämaailmaan

Seitsenviikkoisen työssäoppimisjaksoni aluksi perehdyin Perhehoitoliiton taustoihin. Olin toki jo hieman kärryillä koska ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennus alkoi olla loppusuoralla. Nyt kuitenkin pureuduin syvemmin esimerkiksi liiton strategiaan, viestintäaasioihin ja hankemaailmaan. Tehtäviäni olivat esimerkiksi hyvästella viestinnän keinoin päättyvä hanke ja vastaanottaa uusi hanke. Suunnittelin uusien tuotteiden viestintästrategiaa ja toteutin sen yhteistyössä hankepäällikön kanssa. Muitakin mielenkiintoisia tehtäviä minulla oli ja tulee vielä kahden viikon ajan olemaan. Onnekseni jaksoni ajalle sattui myös Perhehoitoliiton 40-vuotisjuhlaseminaari mitä vietettiin perjantaina 21.4.2023 Jyväskylässä. Olin siellä mukana ja tiukasti minuun juurtunut markkinointipersoona pääsi siellä valloilleen kun jaoin osallistujille nimineuloja. Kaikki seminaarin puheenvuorot olivat ihan huippuja ja asiantuntevia, kakkukahvit maistuivat makoisilta ja tunnelma nousi puheensorinan siivittämänä kattoon asti.

Milloin perhehoidosta tulee yksi merkittävimmistä hoitomuodoista?

Sitä jään odottamaan. Se kun vastaa niin lasten, nuorten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien kuin ikäihmistenkin osalta sote-alan ahdinkoon. Se on oiva ja vaikka kuinka isoksi kasvava vaihtoehto kunhan perhehoitajien asema saadaan kohdilleen ja tietoa jaettua kaikelle kansalle. Isoja sanoja, mutta jokainen niistä on täyttä totta.

Koska itse työskentelen ikäihmisten perhehoidon parissa, laitan jakoon linkin uunituoreeseen esitteeseen. Oletpa sitten päättäjä, hyvinvointialueen työntekijä, omaishoitaja, ikäihminen, hänen läheisensä tai muuten vaan perhehoidosta kiinnostunut, suosittelen lukaisemaan. Se on lyhyt ja ytimekäs tietopaketti siitä  Mitä ikäihmisten perhehoito on?