Kuten aikaisemmin tällä viikolla kerroin, haen uutta työtä. Hehkutin silloin työnhaun ihanuutta, mutta onhan tälläkin kolikolla tietysti se toinenkin puoli. Olen ottanut asian esille jo vuonna 2020 Eikä mikään ole tainnut muuksi muuttua. Paitsi että minulle on kertynyt lisää ikävuosia. Kiitos niistä!
Löysin Duunitorista mainion artikkelin. Se on otsikoitu "Ikäsyrjintää vai ei? Seitsemän syytä joiden vuoksi viisikymppinen ei työllisty" ja sen on kirjoittanut Aki Ahlroth. Paneudutaanpa siihen nyt tarkemmin. Kopioin tähän alle suoria lainauksia tuosta kirjoituksesta joita sitten kommentoin kursivoidulla tekstillä omakohtaisin kokemuksin. Jos sinulla herää ajatuksia, kerro niistä ihmeessä vaikka kommenttikenttään. Kiitän jo etukäteen.
"Samalla kun eläkeikä nousee, yli viisikymppisten työllistyminen vaikeutuu. Lopputuloksena on suuri, hyödyntämätön työvaoimareservi sekä surullisen paljon toimettomuutta ja talousvaikeuksia. Onko viisikymppinen työnantajalle uhka vai mahdollisuus."
Niinpä. Itsellänikin on työvuosia jäljellä viitisentoista vuotta. Tällä hetkellä tunnen itseni juurikin toimettomaksi. Ihmispoloksi, joka kulkee TE-Palveluiden virittämä pallo jalassa totellen heidän jokaista käskyään etten menetä sitä pientä korvausta minkä noin kuukausittain saan. Pieni se tosiaan on eikä riitä elämiseen ja kohta on jokainen jemmaan pistetty eurokin käytettty. Suru on siis hiipimässä puseroon.
Ja sitten niihin seitsemään syyhyn!
1. Hän on kallis
"Herättäisi kummastusta, jos kokenut ammattilainen myisi työpanoksensa polkuhintaan. Sellainen saisi rekrytoijankin kyseenalaistamaan hänen osaamisensa. Siksi on käsittämätöntä, että kokenut ammattilainen joutuu selittelemään palkkatoivettaan."
"Viisas työnantaja ei palkkaa lähtökohtaisesti halvinta työntekijää vaan pyrkii hankkimaan parasta mahdollista osaamista. Siitä joutuu myös maksamaan keskimääräistä enemmän, mutta on hyvä muistaa, että tuottavuusero huippuosaajan ja muiden välillä voi olla alasta riippuen jopa monikymmenkertainen. Silloin tuhannenkaan euron lisäpanostus kuukaudessa ei merkitse mitään."
Olen samaa mieltä vaikka minulle palkka ei olekaan kynnyskysymys. Kuitenkin arvostan itseäni, monipuolisuuttani sekä kokemustani. Olen kouluttautunut vuosien varrella paljon. Olen satsannut osaamiseni päivittämiseen paljon rahaa. Koen sen investointina. Toivottavasti myös työnantaja.
2. Hän on sairastelija
"Ikä tuo mukanaan erilaisia vaivoja, sairauksiakin. Todellisuudessa viisikymppinen on usein kolmekymppistä paremmin tietoinen hyvistä elintavoista. Kun elimistö vanhenee, siitä on pidettävä aiempaa parempaa huolta. Liikkuvaisia ja muutoinkin terveellisiä elintapoja noudattavia viisikymppisiä on tänään todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Myös aikaa liikkumiselle on enemmän, kun ruuhkavuodet ovat takana. Oleellista ei mielestäni ole ikä vaan elintavat.
Sitä paitsi merkittävä osa sairauslomista johtuu suoraan tai välillisesti henkisistä ongelmista, eikä niiden puhkeaminen ole ikäsidonnaista. Hyvällä johtamisella, positiivisella ilmapiirillä ja terveisiin elintapoihin kannustamisella voidaan ehkäistä suuresti kaikenikäisten sairauslomia."
Samaa mieltä olen tästäkin. Vaikka itse olen saanut olla terve kolmekymppisenäkin niin silloin sairastelin postiontelontulehduksia ja muita vastaavia silloin tällöin. Nelikymppisenä ymmärsin minkälainen kokonaisuus ihminen on, kuinka fyysinen, psyykkinen ja henkinen puoli ovat toisiinsa yhteydessä. Kuinka tärkeitä asioita ovatkaan ravinto, liikunta ja stressittömyys. Tämän johdosta olen nyt entistäkin terveempi. Kiitos siitäkin!
3. Hän on jäähdyttelijä
"Tälläkin hetkellä moni työnantaja pohtii, onko viisikymppisellä enää riittävästi ”draivia” ja kunnianhimoa opetella uutta ja kehittyä ammattilaisena.
Moni viisikymppinen viittaa kintaalla kehotuksiin pysyä eläkeikään saakka nykyisessä työpaikassa. Vaikka yli viisikymppisen työllistyminen onkin vaikeutunut, yhä useampi haluaa opiskella lisää ja rakentaa kokonaan toisenlaista uraa kuin aiemmin. Kyllä tällaisesta heittäytymisestä on jäähdyttely kaukana."
Jep. Itse opiskelen koko ajan. Intohimona on kehittää uutta ja jakaa osaamistani muillekin.
4. Hän on hidas
"Iän myötä askel voi lyhentyä ja harkinta lisääntyä. Se voi näyttää ulospäin hitaudelta, mutta entä jos kyse onkin siitä, että iän myötä viisastunut työntekijä osaa keskittyä paremmin olennaiseen ja panostaa tuloksen tekemiseen kiireiseltä näyttämisen sijaan?"
Itse en myönnä olevani hidas. Temperamenttini on nopea joten koen itseni edelleen nopeammaksi kuin monet muut. En tosin tiedä onko se hyvä vai huono asia. Ja toisaalta, olen halunnut keskittyä aina yhteen asiaan kerrallaan hyvin ja kokonaisvaltaisesti. Multitaskaaminen ja kiirekiirekiire -mantra eivät olleet nuorempanakaan minun juttujani.
5. Hän on teknofoobikko
"Pahimmassa tapauksessa viisikymppinen nähdään uutta teknologiaa pelkäävänä ja uusien työkalujen käyttöönotossa vitkastelevana änkyränä, jonka teknostressi vaikuttaa kielteisesti muun tiimin toimintaan. Silloin yli viisikymppisen työllistyminen voi hankaloitua entisestään. Todennäköisesti ihminen, joka on motivoitunut oppimaan uutta, oppii myös käyttämään teknologiaa työtehtäviensä vaatimalla tavalla. Keskeistä on siis motivaatio, ei ikä."
Näin juuri. Opittavat asiat ovat opittavia asioita. Ja oppiminen onnistuu kyllä vanhemmallakin iällä.
6. Hän on muutosvastarintainen
"Kun puhutaan muutosvastarintaisesta ihmisestä, moni visualisoi mielessään viisikymppisen ahtaajan, joka vastustaa kaikkea kaikkialla. Ajatellaan, että kokemus tekee väistämättä ihmisestä muutosvastarintaisen mörön, jonka mielestä ennen kaikki oli paremmin. Viisikymppisellä on kokemusta ja perspektiiviä, jota voidaan hyödyntää muutostilanteessa. On inhimillistä – jopa tervettä –, että kaikkia muutoksia ei purematta niellä. Mikäli muutosjohtaminen hoidetaan kunnolla, muutos ei ole yhtä kuin helvetti. Ei viisi-kuusikymppisille sen enempää kuin nuoremmillekaan. Ihminen on tapojensa orja, mutta se lienee enemmän asenne- kuin ikäkysymys."
Itse en ole koskaan ollut muutosvastarintainen enkä ole sitä nytkään. Vain muutos on pysyvää ja vierivä kivi ei sammaloidu. Vain muutaman fraasin lainatakseni.
7. Hän on pomoa fiksumpi
"Vaikka pomo on kuullut kehotuksia palkata itseään fiksumpia, kokeneemman asiantuntijan kanssa työskentely voi saada hänet näyttämään epäpätevältä. Fiksulta vaikuttaminen onkin pakkomielle heille, jotka eivät ole sinut epätäydellisyytensä kanssa. On myös hyvä muistaa, mistä esimiestä kiitetään: tavoitteiden saavuttamisesta. Eivätkö tavoitteet olisi helpointa saavuttaa mahdollisimman pätevien ihmisten kanssa, olkoonkin, ettei itse pysty osaamisessa lyömään alaisiaan laudalta? Osaava ja tavoitteisiin yltävä tiimi on joka tapauksessa sulka esimiehen hattuun."
Taitava johtaja tekee itsestään näkymättömän ja hioo tiimistään timantteja. Tämä pätee kai kaksikymppisten, kuusikymppisten ja kaikkien siltä väliltä olevien kanssa.
PS. Aikaisemmin ansioluettelossani oli syntymäaikani. Työhaastatteluja 0. Marraskuussa 2022 poistin sen. Työhaastatteluja 2. Toki ikäni voi laskea vaikka siitä minä vuonna olen kirjoittanut ylioppilaaksi, mutta ei sitä tarvitse heti paraatipaikalla kuuluttaa. Vai mitä mieltä olet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti